Pikaluotoista perittäville koroille tulee katto. Eduskunta on hyväksynyt lainmuutoksen sisällön.
Korkokatto tulee alle kahden tuhannen euron luotoille. Todellinen vuosikorko saisi tällä hetkellä olla enintään 51 prosenttia. Aiemmin vuosikorko on saattanut kivuta jopa lähelle tuhatta prosenttia.
Korkokatolla pyritään hillitsemään pikavippien synnyttämiä velkaongelmia.
Lainmuutos tulee voimaan näillä näkymin ennen kesää.
"Pikavippien täyskieltoa voidaan joutua harkitsemaan"
Kansanedustajia epäilyttää kuitenkin, riittääkö tämäkään. Pikavippien ongelmia on yritetty vähentää aiemmin pariinkin otteeseen, mutta ongelmat ovat pikemmin vain lisääntyneet.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) myönsi, että lainmuutos jää osittain "enemmän tai vähemmän kuolleeksi kirjaimeksi".
Pekkarisen mukaan edessä voi olla vielä tilanne, että pikavippien täydellistä kieltämistä joudutaan harkitsemaan.
Aiemmin laajaa kannatusta saanutta täyskieltoa ei kukaan nyt vaatinut. Pelkona on, että pikavipit siirtyisivät harmaille markkinoille kaiken säätelyn ulottumattomiin.
Lainaa tekstiviestillä
Pikavipeillä tarkoitetaan luottoja, joita voi saada nopeasti tekstiviestillä tai internetin kautta. Tavallisesti kysymys on muutamista sadoista euroista, jotka on maksettava lyhyellä aikataululla takaisin. Vuosikorko ja muut kulut voivat kuitenkin nousta hyvin korkeiksi.
Ongelmia on syntynyt siksi, että pikalainaa pystyy ottamaan hetken mielijohteesta, vaikka oma harkintakyky ei olisikaan aivan kohdallaan.
Pikavippejä on otettu entisten lainojen maksuun ja vailla varmuutta siitä, kyetäänkö velka maksamaan takaisin. Kierteeseen joutuneet ovat usein nuoria.
Miten selvittää maksukyky?
Laissa täsmennetään myös, miten luotonantajan pitää arvioida velallisen luottokelpoisuutta. Arviointi on tehtävä "kuluttajan tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien tietojen perusteella".
Tämä oli kohta, jota Pekkarinen arvosteli.
- Luoton myöntäjä ei näe hakijaa, hän ei tiedä, mitkä tämän tulot ja todellinen tilanteensa ovat. Luoton myöntäjällä ei ole mitään edellytyksiä saada selville, kuinka velkaantunut hakija todellisuudessa on, Pekkarinen sanoi.
(MTV3 - STT)