Eduskunnassa useat valiokunnat saavat alkavalla viikolla hampaisiinsa esityksen tartuntatautilain muutoksesta, jolla voitaisiin rajoittaa elinkeino- ja harrastustoimintaa koronaepidemian takia.
Muutoksen myötä alueviranomaiset voisivat laittaa säppiin esimerkiksi kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit, harrastuspaikat ja huvipuistot.
Muutos koskisi yksityisiä elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä, säätiöitä ja uskonnollisia yhdyskuntia. Nyt käsittelyssä oleva lakimuutos ei koske ravintoloita, sillä niistä on annettu oma lakinsa.
Tällä hetkellä kaupungit voivat sulkea vain omia tilojaan. Jatkossa voitaisiin sulkea siis myös yksityisten yritysten asiakastiloja.
STT avaa, mitä hallituksen esittämät muutokset tartuntatautilakiin käytännössä yrityksille ja muille toimijoilla tarkoittaisivat.
Mitä yrityksiltä edellytettäisiin perustasolla?
Elinkeinonharjoittajien ja muiden toimintaa voitaisiin jatkossa rajoittaa kolmiportaisella asteikolla. Alueelliset viranomaiset voisivat rajoittaa toimintaa sen mukaan, onko alue epidemian perustasolla, kiihtymisvaiheessa vai leviämisvaiheessa.
Ensimmäisellä portaalla eli epidemian perustasolla hygieniatoimet olisivat lakisääteisesti velvoittavia kaikissa asiakastiloissa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että elinkeinonharjoittajien pitäisi tarjota esimerkiksi käsidesiä ja ohjeistaa asiakkaita huolehtimaan turvaväleistä.
Konkreettisesti tämä näkyisi ihmisten elämässä vähän, sillä jo tällä hetkellä yritykset kuten kaupat ja kuntosalit pääasiassa tarjoavat käsidesiä ja ohjeistavat asiakkaita terveysturvallisuudesta esimerkiksi kuulutuksin ja kirjoitetuin ohjein. Tulevaisuudessa se olisi kuitenkin pakollista.
Milloin yritysten pitäisi pohtia tilajärjestelyitä ja asiakasmäärien rajoituksia?
Kiihtymisvaiheessa viranomainen voisi tehdä alueellisen päätöksen, että yritysten toiminta on järjestettävä siten, ettei lähikontakteja synny. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että kauppoihin ei saa syntyä ruuhkia.
Yritys voisi itse päättää sen, millä tavoin lähikontakteja vältetään. Tällaisia toimia olisivat esimerkiksi tilajärjestelyt tai asiakasmäärien rajoittaminen.
Alueellinen viranomainen voisi tehdä päätöksen vain, jos sairaanhoitopiirin alueella 14 viimeisimmän päivän aikana todennettujen tartuntojen ilmaantuvuus 100 000:ta asukasta kohden on vähintään 25. Tämä ei kuitenkaan riitä ainoaksi perusteeksi.
– Päätöksen voi tehdä, jos alueella on tartuntaryppäitä, joita ei pystytä luotettavasti jäljittämään. Lisäksi päätös voidaan tehdä vain, jos muut aiemmat toimet eivät ole riittäviä, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Kirsi Ruuhonen.
Lue myös: Asiantuntijaryhmä vaatii nopeita toimia virusmuunnosten leviämisen estämiseksi: korona tukahdutettava Suomessa ja rokotuksiin vauhtia
Lähtökohta on, että kunta tai aluehallintovirasto tekisi päätöksen niin sanotusti massana eli se koskisi kaikkia elinkeinonharjoittajia. Päätös siis koskisi niin kauppoja kuin liikuntakeskuksiakin, sillä taudin leviämisen näkökulmasta ei ole merkitystä, missä ihmiset ovat kontaktissa toisiinsa.
Lakimuutos ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö viranomainen voisi tehdä kohdennetummankin päätöksen, jos se olisi viruksen leviämisen estämiseksi tarpeellista.
Rajoitukset voisivat koskea ainoastaan sellaisia yrityksiä, joissa asiakaspaikkamäärä on sisätiloissa yli 10 henkeä ja ulkotiloissa yli 50 henkeä. Pieniä kampaamoita tai kauneushoitoloita päätös ei siis koskisi.
Milloin yritysten ja liikuntapaikkojen ovet voidaan sulkea?
Epidemian leviämisvaiheessa viranomainen voisi sulkea asiakkaiden tai osallistujien käyttöön tarkoitetun elinkeino- tai muun toiminnan tilan määräajaksi. Tällaisia tiloja ovat liikunta- ja urheilutilat, yleiset saunat ja uimahallit, tanssipaikat, huvipuistot, sisäleikkipuistot ja kauppakeskusten yleiset oleskelutilat.
Vähittäiskauppoja sulkeminen ei voisi koskea.
Tällä hetkellä alueelliset viranomaiset ovat sulkeneet kaupunkien liikuntatiloja. Kauppakeskukset ovat sulkeneet yleisiä oleskelutiloja omalla päätöksellään viranomaisten suosituksesta.
Pelkkä leviämisvaihe ei olisi kuitenkaan riittävä perustelu sulkemispäätökselle.
– Niin sanotulle kolmannelle portaalle voitaisiin siirtyä vain, jos aiemmat toimet eivät olisi riittäneet ja tilanne olisi sillä tavoin lähtenyt käsistä, että koronatilanne on hallitsematon eikä käytettävissä ole enää muita keinoja, Ruuhonen sanoo.
Kolmannella portaalla sulkemispäätös olisi lisäksi kohdennetumpi. Viranomaisen pitäisi kertoa, mitä kaikkia toimintoja päätös koskee. Päätös voisi olla voimassa kaksi viikkoa kerrallaan.
Voiko kauppoja laittaa kiinni?
Lähtökohtaisesti kauppoja ei voitaisi jatkossakaan sulkea alueviranomaisten päätöksellä.
Yksittäinen liike voitaisiin kuitenkin laittaa säppiin, jos valvonnassa on käynyt ilmi, ettei se noudata viranomaisten määräyksiä esimerkiksi turvavälien varmistamisesta. Liike voitaisiin sulkea kuitenkin vasta, jos puutteet ovat olennaisia ja niitä ei ole korjattu huomauttamisesta huolimatta.
– Tällainen tapaus voisi olla esimerkiksi sellainen, että pikkuliikkeeseen ahtautuu valtava määrä ihmisiä, ja he liikkuvat siellä holtittomasti turvaväleistä piittaamatta, Ruuhonen avaa.
Viranomainen voisi sulkea liikkeen siksi aikaa, kunnes ongelmat on korjattu mutta enintään kuukaudeksi.
Miten ruuhkabusseissa voitaisiin estää koronan leviämistä?
Hygieniavaatimukset voitaisiin määrätä koskemaan myös henkilöliikennettä eli esimerkiksi linja-autoja. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voisi lisäksi tehdä päätöksen matkustajamäärän rajoittamisesta.
Päätös voitaisiin tehdä vain, jos muut toimet eivät olisi riittäviä, alueen ilmaantuvuusluku on suuri ja alueella on tartuntaryppäitä, joita ei voida jäljittää.
Matkustajamäärä voitaisiin rajoittaa korkeintaan puoleen siitä, joka esimerkiksi linja-autossa saisi muutoin olla. Jos siis linja-autossa saisi normaalisti olla enintään 40 ihmistä, matkustajamäärä voitaisiin rajoittaa 20 ihmiseen.