Edessä kohtalokas äänestys Suomelle – pitääkö EU-parlamentti metsiämme vain päästölähteinä? Tätä mieltä ovat Suomen mepit

Suomen kannalta kyse on pelkistetysti siitä, katsotaanko metsämme hiilinieluksi vai päästölähteeksi. Hiilinielulla tarkoitetaan metsää tai puita, jotka kasvaessaan sitovat hiiltä ilmakehästä. Kun puut hakataan, niin hiili vapautuu.

Torvaldsin muutosehdotukselle tukijoita

Loppumetreillä esillä on ollut RKP:n Nils Torvaldsin valmistelema muutosehdotus, jonka pääpaino on metsien hiilinielujen säilyttämisessä. Torvaldsin mukaan katseen tulisi olla tulevissa hakkuumäärissä, eikä vanhoissa toteumissa. Ehdotus saa taakseen muun muassa molemmat SDP:n mepit. 

– Lähdetään siitä, että helpotetaan Suomen hyvin hoidettujen metsien käyttöä tulevaisuudessa, suunniteltuja investointeja voidaan toteuttaa. Lisäksi luovutaan Suomelle kohtalokkaista ja epäoikeudenmukaisista referenssivuosista, SDP:n Liisa Jaakonsaari sanoo. 

Torvaldsin valmistelemasta ehdotuksesta on poistettu sana intensiteetti, joka tarkoittaa, että hakkuiden määrää ei enää verrattaisi metsän kasvun määrään. 

– Suurin ongelma ympäristövaliokunnan taannoisessa päätöksessä oli intensiteetti. Joidenkin jäsenmaiden intensiteetti on alle 0,4. Suomessa se on 0,6 ja Saksassa 0,8. Neuvottelin tekstin, joka poistaa tämän ongelman, Torvalds kertoo.

Torvaldsin kanssa samoilla linjoilla on myös SDP:n Miapetra Kumpula-Natri. 

– Katsotaan Euroopan metsiä paljonko niitä käytetään, eikä laiteta niitä palasiksi. Sama kuin sanottaisiin, että tuon kaupungin metsää voi käyttää tuon verran ja tuon tuon verran. Oleellista on, että metsiä käytetään hyvin ja niitä jää sitomaan hiiltä. 

– Mikäli fiksu kompromissi löytyy, niin olen valmis harkitsemaan sen tukemista, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sanoo. 

Muutosehdotusta sanoivat tukevansa myös kokoomuksen Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa sekä perustamaansa kansalaispuoluetta edustava, keskustan listoilta europarlamenttiin valittu Paavo Väyrynen. 

Myös keskustan Hannu Takkula haluaa poistaa maininnan ilmastolaskentojen sitomisesta metsien käytön menneisyyteen. 

– Tämä varmistaa sen, ettei ilmastolaskennoissa rankaista jäsenmaita metsien käytön lisäämisestä aikaisempaan satunnaiseen referenssijaksoon verrattuna, oli se mikä hyvänsä. 

Samoilla linjoilla on keskustan Anneli Jäätteenmäki. 

– Äänestän sen kannan puolesta, joka mahdollistaa kestävän metsänkäytön Suomessa. Se tarkoittaa, että alkuperäisen esityksen metsien käytön historialliset vertailutasot eivät käy.

Vertailuvuosille vähemmän kannatusta 

Euroopan komission ja ympäristövaliokunnan esitykset hiilinielun laskentasäännöstä ovat saaneet kritiikkiä niin Suomen hallitukselta, metsäteollisuudelta kuin metsäomistajiltakin. Ympäristövaliokunnan esityksessä metsien käyttöä verrataan vuosiin 2000–2012 ja Euroopan komissiossa vuosiin 1990–2009. 

Vihreiden Heidi Hautala kannattaa ympäristövaliokunnan esitystä. 

– Aion äänestää ympäristövaliokunnan esitystä, jota ovat kannattaneet suuret puolueet. Äänestän sen puolesta, että metsäsektorin valtavan suuri vaikutus ilmastopolitiikkaan myönnetään. Tämä on eurooppalainen ratkaisu, jolla tähdätään siihen, että Pariisin ilmastosopimus saadaan toimeenpantua.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen puolestaan antaa tukensa komission esitykselle. 

– Aion tukea komission alkuperäistä esitystä, koska se on lainvoimainen ja oikeudenmukainen. Emme voi asettaa jokaiselle jäsenmaalle mahdollisuutta itse asettaa omaa vertailuajankohtaa, se ei ole ilmastopolitiikan näkökulmasta tehokasta eikä järkevää.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ei puolestaan hyväksy komission esittämää hiilinielujen laskentasääntöä.

– Suomen biotalouden kehitykselle olisi katastrofi, jos komission esittämiä vuosia käytettäisiin vertailuarvona sallittuja kokonaishakkuita määriteltäessä. Kestävä puunkäytön lisääminen Suomessa ei saisi johtaa siihen, että maamme metsät nähdään päästölähteinä, Halla-Aho perustelee. 

Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner toteaa edessä olevan vaikea äänestys.

– Katson lopulliset äänestyslistat ja päätän kantani sitten. Kannatan kuitenkin luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja kohtuullisia hakkuita.

Keskiviikon äänestyksessä nähdään, saako Suomen metsien käytön salliva linja kannatusta muualla Euroopassa. Parlamentin keskiviikon äänestyksen jälkeen aiheen käsittely jatkuu vielä pitkin syksyä.