Dracula-maailmankongressi Transilvaniassa

Dracula merkitsee itse asiassa kahta eri hahmoa: on syytä erottaa myyttinen vampyyri-Dracula ja oikea, 1400-elänyt valakkiruhtinas Vlad Tepes Dracula. Tässä tapauksessa lihaa ja verta ollut ihminen oli jopa vielä kauheampi kuin vampyyri. Vampyyrimyytti puolestaan kiteytyy Dracula-romaanissa, jonka kirjoitti Bram Stoker. Hän sijoitti kirjansa Draculan linnan osuvasti Transilvaniaan: fiktio-Draculan esikuva Vlad vietti hurmeisen elämänkaarensa juuri noilla seuduilla.

Kauhea Vlad Tepes

Transilvanian matkaoppaan (Dracussic Park) kirjoittaja, tri Tapani Jussila tunnustaa, että oikea Dracula paljastuu vielä kauhistuttavammaksi kuin filmien kreivi. Dracula hallitsi levotonta Valakiaa 1400-luvulla kolmeen eri otteeseen. Draculan kammottavan maineen loi ennen muuta hänen tapansa hallita.

Draculan lisänimi Tepes tarkoittaa seivästäjää - tämä kertoo Vladin suosikkikeinon ongelmien ratkaisemiseksi. Draculan päävastustajia olivat turkkilaiset. Ottomaanien valtakunnalle avautui suora tie länteen, kun se kukisti Konstantinopolin 1453. Sulttaani Mohammed II:n eteen nousi kuitenkin odottamaton este, Dracula.

Luultavasti juuri turkkilaispelon takia lännen hallitsijat katsoivat pitkään sormiensa läpi Draculan terroria, jonka hän suuntasi omaakin kansaansa vastaan; suurin osa Draculan uhreista oli sentään ottomaaneja. Turkkilaisten hyökättyä Valakiaan Draculan väitetään seivästäneen yhdessä päivässä 30 000 ottomaania. Kaikkiaan Draculan arvioidaan saaneen hengiltä puoli miljoonaa ihmistä - 0,5 prosenttia koko tuolloisen maailman väkiluvusta.

Raivopäinen Dracula oli taisteluissa itse jatkuvasti hengenvaarassa. Hän selvisi myös älyllä: kerran hän kengitti nopeasti hevosensa väärin päin ja eksytti näin takaa-ajajat väärään suuntaan. Seivästäjän onni kuitenkin päättyi lopulta uutenavuotena 1477. Turkkilaisen miekka päätti 45-vuotiaan voivodin maallisen vaelluksen ja loi samalla pohjan Dracula-myytille.

(STT)

Mikä vampyyri on