Christchurchin terroriteon kuvaaminen suorana internetiin aloitti kokonaan uuden kappaleen joukkosurmien toteuttamisessa. Internet-tutkija Kari A. Hintikan mukaan tapaus todistaa sen, että brutaaliuksiin voi törmätä pimeän verkon lisäksi yhtä hyvin myös avoimen internetin puolella, jossa liikkuu paljon myös alaikäisiä käyttäjiä.
Uudessa-Seelannin moskeijaiskut järkyttivät viime viikolla koko maailmaa. Ampuja kuvasi yli 50 ihmisen kuoleman aiheuttaneen joukkosurman suorana internetiin.
Niin Facebook, Twitter kuin Youtubekin ovat käyttäneet viime aikoina valtavasti resursseja kohutun tappovideon poistamiseen palveluistaan. Esimerkiksi pelkästään Facebook kertoi poistaneensa alkuviikkoon mennessä yli 1,5 miljoonaa terrori-iskuun liittyvää videota palvelustaan.
Christchurchin tappovideo on brutaali häväistys, jonka Facebook on poistanut palvelustaan yli 1,5 miljoonaa kertaa – Asiantuntija: Tästä syystä jaamme videota kavereillemme
AFP / Lehtikuva
Videon kitkeminen on internet-tutkija Kari A. Hintikan mukaan alkuvaiheessa hyvin vaikeaa.
– Hyvin useasti kohua herättävissä videoissa on lähtökohtana se, että se pullahtaa palveluihin aina uudestaan ja uudestaan. Yleensä menee useita päiviä, että ihmisryhmät, jotka on näistä eniten kiinnostuneita, löytävät jotain muuta jaettavaa.
Video muistutti moderneja räiskintäpelejä
Hintikan mukaan palveluntarjoajat käyttävät videon poistamisessa hyväkseen yhä enenemissä määrin robotteja ja algoritmeja.
Tekoälyllinen moderointi on ominaisuus, joka kehittyy hurjaa vauhtia. Kaikkeen se ei kuitenkaan vielä pysty.
– Käyttäjät saattavat antaa hassuja nimiä niille videotiedostoille tai laittaa esimerkiksi Lassie-koiran tappovideon alkuun seikkailemaan mutta ei algoritmeja enää hämää tällaiset jutut. Tämä nimenomainen tapaus muistutti kuvakulmiltaan erityisesti suosittuja räiskintäpelejä. Algoritmi saattaa miettiä, että onko kyseessä räiskintäpeli vai joukkosurmavideo? Tässä vaiheessa pitää tulla melkein ihmisen väliin.
Christchurchin tappovideon lisäksi lähihistoria tuntee monta tapausta, jolloin kohuvideon jakaminen on lähtenyt käsistä. Esimerkiksi vuonna 2006 kohua maailmalla laajalti aiheutti Saddam Husseinista kuvattu teloitusvideo.
Hintikan mukaan tällöinkin kohu oli todellinen, mutta tarkoitusperät hyvin erilaisia.
– Se herätti aikoinan valtaisan huomion. Mutta siinä oli lähinnä poliittista kiinnostusta, koska Saddamia pidettiin pahana diktaattorina. Se nähtiin Irakissa ikään kuin yhden aikakauden loppuna. Christchurchin video on kuitenkin paljaampi ja brutaalimpi, jossa ei ole yhteiskunnallisesti tai poliittisesti selittäviä ambitioita.
Osa ihmisistä kiinnostuneita brutaaliuksista
Miksi ihmiset sitten ylipäätään haluavat jakaa videota, joka on näin sairas? Hintikan mukaan asiaan liittyy monta syytä.
– Tottakai aiheella on yleistä uutisarvoa ja kiinnostavuutta. Totta myös on, että osa ihmisistä on kiinnostuneita kaiken maailman brutaaliuksista. Niille on iha oma fanikuntansa. Videoiden jakaminen ja vastaanottaminen on myös tosi helppoa. Jos se ois työläämpää, niin harvemmat ihmiset jaksaisi nähdä vaivaa.
Hänen mukaan olennaista Christchurchin videon jakamisen aktiivisuudessa on se, jatkavatko tiedotusvälineet aktiivisesti aiheen rummuttamista tapahtumien jälkeen ja miten tutkinta etenee.
– Kun näissä joukkosurmissa on tälle tielle lähdetty, että kuvataan suorana nettiin, niin on hyvin mahdollista, että siellä on ollut useampi kuvaaja ja kaikkia videomateriaaleja ei ole vielä edes nähty.
Yleinen ilmiö someajalle
Hintikka kertoo, että jakamisen ja vastaanottamisen vimma on myös erittäin tyypillinen ilmiö someajalle sekä osaltaan meidän luonteessa. Ne asiat mistä puhutaan juuri nyt, halutaan kokea heti.
– Jos mietitään esimerkiksi Harry Potter -kirjoja, niin ihmiset jonottaa yöllä akateemiseen kirjakauppaan lukeakseen kirjasta vain viimeiset sivut. Sitten voidaan paljastaa miten se päättyy. Sitä kautta saadaan sitten niin sanotusti arvostusta ja meriittejä pienissä kuplissamme sekä yhteisöissämme.
Shutterstock
Christchurchin tapaus todistaa myös sen tosiasian, että suuri osa verkossa liikkuvista brutaaliuksista sijaitsee avoimen internetin puolella, jossa liikkuu myös paljon alaikäisiä käyttäjiä.
– Avoimen netin puolella liikkuu hyvin paljon kyseenalaista materiaalia. On olemassa tutkimuksia, joissa on tutkittu kuinka nopeasti 1012 vuotias pääsee tällaisen materiaalin äärelle netissä. Siihen ei valitettavasti kovin kauaa mene, jos lähtee tietoisesti etsimään.
Mihin teknologia vie meidät?
Hintikka väläyttää, että teknologian nopea kehittyminen voi tuoda eteen vielä isoja haasteita. 5–10 vuoden aikajänteellä hänen mukaansa internetissä tulevat yleistymään tappovideoiden lisäksi monet muut yllättävät seikat.
All Over Press
– Kysymys on siitä, että mitä internetin vapaa ilmaisu alkaa tarkoittaa ajan myötä. Teknologia mahdollistaa pian muun muassa valevideot. Eli saadaan kuka tahansa julkisuuden henkilö videolla puhumaan mitä tahansa ja käyttäytymään miten tahansa. On puhuttu, että esimerkiksi videot eivät ole pian enää todistusvoimaisia, koska niitä pystytään manipuloimaan helposti kotikonstein.
Internetin rajattomuus ja anonyymius ovat myös edesauttaneet sitä, että terroristit voivat viestiä rauhassa keskenään julkisissa ryhmissä sosiaalisessa mediassa.
– Terroristisolut ovat alkaneet käyttää kasvavissa määrin pikaviestimiä, kuten IRC:iä, Whatsappia ja Telegramia. Jos joku on aikeissa suunnitella iskua, niin verkossa on esimerkiksi Signal-niminen chat-palvelu, jota muun muassa valkoisen talon työntekijät käyttivät vuotaessaan tietoja Trumpin hallinnosta.
