Carola Lindström asuu Etelä-Karjalassa sijaitsevassa Joutsenossa. Lindström osti miehensä kanssa muutama vuosi sitten unelmien omakotitalon Kuurmanpohjan alueelta, joka sijaitsee aivan Venäjän rajan vieressä.
Lindström näkee naapurimaan tontiltaan päivittäin 30 metrin päästä.
– Vieressä on Suomen ja Venäjän rajapyykit ja sellainen karja-aita. Keskellä kulkee 10 metrin levyinen kaistale, joka toimii rajapolkuna, Lindström kertoo.
Jos suomalainen päättää muuttaa Venäjän rajan läheisyydestä löytyvällä alueelle, pitää hänellä olla rajavyöhykelupa voimassa.
Rajavartiolaitos myöntää rajavyöhykeluvan, jos siihen on asumisesta, työstä, ammatista, elinkeinosta, liiketoiminnasta tai harrastuksesta johtuva hyväksyttävä syy eikä luvan antamisesta aiheudu eritystä vaaraa rajajärjestyksen tai rajaturvallisuuden ylläpitämiselle.
Lindströmin tontilta näkee selvästi Venäjän ja Suomen rajapyykit.
Rajavartiolaitos seuraa Lindströmin tontin tapahtumia silmä kovana
Myös Lindströmin luokse tulevilta vierailta vaaditaan rajavyöhykelupa. Muuten rajavartiolaitokselta voi saapua pian utelias tiedustelu.
– Kerran meillä oli käynyt pihalla pyörähtämässä katto- ja julkisivukauppias. Olimme kaupassa ja miehelleni tuli välittömästi soitto, että onko Volkswagenilla saapunut vieras teidän tuttuja. Sanottiin, että ei ole. Kauppias saapui alueelle ilman lupia ja hänelle räpsähti siitä 20 päiväsakkoa, Lindström kertoo.
Hän on myös itse joutunut selittelemään menojaan rajavartiolaitokselle aika ajoin.
Lindström muistaa erään yhteydenoton, jolloin hän oli lähdössä juhlimaan kesää Imatran ajot -tapahtumaan.
– Kyydin tarjonnut kuski tuli rajavyöhykkeen ulkopuolelle ja kävelin autoa kohti bilevaatteet päällä. Mieheni puhelin soi nopeasti ja rajavartiolaitokselta kysyttiin, että "joku nainen revityissä farkuissa kävelee rajatietä pitkin, onko tuttuja?" Mieheni vastasi, että "Joo se on emäntä lähdössä Imatran ajoihin", Lindström naurahtaa.
Venäjän ja Suomen raja on merkitty aidalla.
Lindström tietää, että rajavartiolaitoksella on alueella runsaasti kameravalvontaa.
Missä kamerat ja muut tunnistuslaitteet sijaitsevat, sitä hän ei kuitenkaan tarkalleen tiedä.
Lindström luottaa siihen, että epäilyttävissä tilanteissa rajavartiolaitos informoi heitä tarvittaessa.
– Homma pelaa puolin ja toisin. Jos me havaitsemme jotain epäilyttävää, he tulevat tarkistamaan asian ja samoin toisinpäin. Jos he havaitsevat jotain, niin käyvät sitten kysymässä meiltä.
Salakuljettajat etsivät rajanylityspaikkoja
Lindström kertoo paikallisuutisissa kirjoiteltavan paljon siitä, kuinka Venäjän puolelta salakuljettajat etsivät paikkoja, missä olisi vähän rauhallisempaa ja rajan ylitys onnistuisi.
Lindström itse muistaa erään erikoisen tapahtuman omalla tontillaan, jonka hän yhdisti epäilyttävän toimintaan.
– Meillä rävähti yhtenä yönä koirat haukkumaan ulkotarhoissa. Auto tuli pihaan, ja huomattuaan meidät, he vetivät jarrut päälle ja kääntyivät pois pihalta. Soitimme rajan johtokeskukseen ja he lähtivät heti selvittämään, oliko joku taas etsinyt rajanylitysmestoja, Lindström muistelee.
Lindström kuvailee aluetta kaikin puolin rauhalliseksi.
"Miksi kukaan haluaisi mennä Venäjälle?"
Seitsemän vuotta rajalla asunut Lindström ei ole ylittänyt itse Kuurmanpohjan alueella kertaakaan Venäjän ja Suomen rajaa.
Hänen mukaansa on ylipäätään harvinaista, että kukaan Suomen puolelta yrittäisi loikata Venäjän puolelle.
– Miksi kukaan haluaisi mennä Venäjälle? Jos Venäjän rajan ylittää, joutuu tekemisiin myös Venäjän rajavartioston kanssa. Voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen ja se voi olla vankilareissu Venäjällä.
Lindström kertoo, että eräitä porukoita rajanylitykset puolin ja toisin eivät kuitenkaan tunnu haittaavaan.
– Täällä liikkuu villisikoja ja villikoiria. Onneksi Venäjältä tulevat laumat näyttävät palaavan aika-ajoin takaisin rajan taakse, Lindström kertoo.
Korjattu jutun alkua kello 9.28: Joutseno ei ole kaupunki vaan osa Lappeenrannan kaupunkia.
Katso yläpuolelta löytyvältä videolta, miltä Venäjän rajalla Kuurmanpohjassa näyttää.
