Kysy Liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen ja muut liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi.
MTV Autojen lukija Heikki toi esille olennaisen asian koskien ryhmityskaistalle ajoa bussipysäkin kautta.
On paikkoja, joissa linja-autopysäkki on juuri ennen hidastus- tai ryhmityskaistan alkua. Osa autoilijoista ryhmittyy jo linja-autopysäkille ja ajaa pysäkkialueen läpi. Tällöin vaarana on, että se, joka ryhmittyy vasta pysäkin jälkeen, saa kylkeensä pysäkin kautta koukkaavan.
Kummalla on tilanteessa väistämisvelvollisuus?
Vastaajana Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen:
Linja-autopysäkin kautta ei saisi oikaista rampille vaan ryhmittäytyminen pitäisi tehdä vasta pysäkkialueen päätyttyä, kuten auto B kuvassa 1 tekee. Yleensä pysäkkialueen päättyminen on selkeästi ilmaistu tiemerkinnällä. Talvella tiemerkintä ei välttämättä näy, mutta se ei silti muuta tilannetta, koska linja-autopysäkki on aina merkitty myös liikennemerkillä.
Päälleajo-oikeutta ei ole
Linja-autopysäkin kautta ajava auto A ajaa liikennesääntöjen vastaisesti, jolloin autolla B ei periaatteessa ole väistämisvelvollisuutta A:ta kohtaan.
Kuva 1:
Toisaalta tieliikennelain 21 § sanoo ajoneuvon siirtämisestä sivusuunnassa, että kuljettaja saa siirtää ajoneuvoa sivusuunnassa vain, milloin se voi tapahtua vaaratta ja muita tarpeettomasti estämättä. Näin ollen on myös mahdollista, että oikeaa ajolinjaa käyttänyt auto B katsotaan syylliseksi - ainakin osittain.
Toisin sanoen, päälleajo-oikeutta ei auton A liikennesääntöjen vastainen ajo tuo autolle B.
Syyllisyys ratkaistaan tapauskohtaisesti
Mahdollisen onnettomuuden sattuessa onnettomuuden taustatekijät ja sitä edeltäneet tapahtumat tutkitaan tarkasti ja syyllisyys määritellään niiden valossa tapauskohtaisesti.
Voidaan myös tulkita, että kyseessä on niin sanottu epäselvä liikennetilanne, jolloin syyllisyyttä voidaan jakaa. Todennäköisesti sääntöjen mukaan ajanut B on tilanteessa vahvemmilla, mutta kuten jo totesin, syyllisyyden määrittelevät tapauskohtaisesti eri oikeusasteet annetun näytön perusteella.
Tiedostamalla riskin välttyy onnettomuudelta
Kuvatunlaisia paikkoja on paljon ja kysymyksessä esiin tuotu ongelma on todellinen ja jokapäiväinen. Siksi onkin tärkeää, että autoilijat pyrkisivät vastaavassa tilanteessa käyttämään liikennesääntöjen mukaista ajolinjaa auton B tavoin. Samalla kuljettajan on kuitenkin tiedostettava tilanteeseen liittyvä riski ja muistettava havainnoida tilannetta takana ja rinnalla huolellisesti ennen kaistanvaihtoa. Näin onnettomuudelta vältytään eikä tarvetta syyllisen pohtimiseenkaan ole.
Miten toimitaan, jos samaiselta pysäkiltä onkin lähdössä linja-auto?
Tieliikennelain 22 § ohjeistaa antamaan tietä pysäkiltä lähtevälle linja-autolle seuraavasti:
Jos pysäkillä olevan linja-auton kuljettaja tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 km/h, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, samaa tai viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on vähennettävä nopeutta ja tarvittaessa pysäytettävä, jotta linja-auto voi esteettä lähteä pysäkiltä.
Nopeusrajoitus enintään 60 km/h
Jos linja-autopysäkiltä on lähdössä kuvan 2 mukaisesti linja-auto, on auton C väistettävä sitä, mikäli vallitseva nopeusrajoitus on enintään 60 km/h.
Kuva 2:
Nopeusrajoitus yli 60 km/h
Jos nopeusrajoitus on yli 60 km/h, on väistämisvelvollisuus linja-autolla. Tilanne on kuitenkin toinen, mikäli linja-auto on jo ehtinyt pois pysäkiltä. Mitään päälleajo-oikeutta autolla C ei siis ole - tässäkään tapauksessa.
Muistetaan olla varovaisia ja ennakoida tilanne hyvissä ajoin. Näin selvitään turvallisesti päämäärään eikä syyllisyyttä ole tarpeen sen enempää pohtia.
