Britannian pääministerin David Cameronin rummuttama kampanja EU:n uudistamiseksi on hautautunut EU-kumppanien työpöydillä akuutimpien asioiden alle.
EU-jäsenyyden jatkosta äänestys ehkä jo kesällä
Pääministeri David Cameron on luvannut järjestää kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyyden jatkosta vuoden 2017 loppuun mennessä. Äänestys pidetään ehkä jo ensi kesänä.
Sitä ennen Cameron on luvannut uudistaa unionia vastaamaan paremmin brittien etuja. Cameron on jakanut tavoitteensa neljään osaan. Ensinnäkin hän haluaa EU:n purkavan liiallista sääntelyä, lisäävän vapaakauppaa ja kohentavan kilpailukykyään. Kaikki tavoitteet ovat jo vahvasti EU:n agendalla.
Lisäksi Cameron haluaa määrittää selvemmin euromaiden ja euron ulkopuolisten maiden suhteen. Kolmanneksi Britannian tulee voida jättäytyä syvenevän EU-yhteistyön ulkopuolelle.
Neljäs ja vaikein osio liittyy EU-kansalaisten maahanmuuton rajoittamiseen. Cameron haluaa asettaa työperäisille EU-maahanmuuttajille neljän vuoden karenssin, jonka aikana heillä ei ole oikeutta täysiin sosiaalietuihin. Muut EU-maat pitävät aikeita syrjintänä ja unionin perussopimusten vastaisina.
Torstaina alkavan EU-huippukokouksen piti alun perin olla ratkaiseva näytös Cameronin taistelussa.
Luvassa on vasta välierä, sillä neuvottelujen maalia on siirretty helmikuulle. EU-mailla on ollut syksyn aikana painavampia murheita kuin neuvotella EU-jäsenyyden ehtoja briteille mieluisammaksi. Poliitikot ja virkamiehet ovat sorvanneet hiki päässä ratkaisuja pakolaiskriisiin ja terrorismin torjuntaan.
Samaan aikaan Britannian edustajat ovat ajaneet Brysseliin täydellä höyryllä omaa sisäpoliittista sanomaansa. Britannian EU-suhde on aina ollut kompleksinen, mutta uusin hanke on etäännyttänyt saarivaltiota entisestään mantereesta.
Brittien kampanja näyttää hieman paisutellulta: Cameronin tavoitteet ovat vaikuttaneet helpommilta saavuttaa kuin rummutus antaisi ymmärtää. Valtaosa vaatimuksista ei ole synnyttänyt EU-pääkaupungeissa suurempaa nikottelua.
Britannia saanee takuut siitä, että euron ulkopuolisia maita ei syrjitä eikä kaikkien ole pakko olla syvenevässä yhteistyössä mukana. Vaatimukset sääntelyn purkamisesta ja kilpailukyvyn kohentamisesta ovat jo valmiiksi vahvasti EU:n asialistalla.
Neuvottelu on näyttänyt liiankin helpolta.
– Cameron tarvitsee kunnon taistelun. Ilman sitä hän ei voi esiintyä voittajana, yksi diplomaattilähde kiteyttää.
Cameron petaa kunnon kärhämää
Aikataulun lykkääminen johtunee osin siitä, että kunnon kärhämälle on jätettävä aikaa. Cameron petaa nyt taistelua neuvottelujen vaikeimmasta kysymyksestä, joka koskee EU-maahanmuuton rajoittamista.
Brittijohtaja haluaa rajoittaa EU-maahanmuuttajien määrää karsimalla työperäisten tulijoiden oikeutta sosiaalietuuksiin. Muissa EU-maissa tämä nähdään EU-kansalaisten syrjintänä ja unionin perussopimusten vastaisena.
Cameron on esiintynyt tiukkana: hän vaatii tarpeen mukaan perussopimusten avaamista. Sivuseikka on, että useimpien arvioiden mukaan Cameronin esittämillä toimilla ei ole juurikaan vaikutusta maahanmuuttajien määrään - Britannian työmarkkinat vetävät tulijoita, vaikka sosiaalietuuksiin saisi täyden oikeuden vasta neljän vuoden karenssin jälkeen.
Suomi voi menettää tärkeän kumppanin
Jäsenmaita edustavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk näyttää olevan pelissä mukana. Neuvottelu on vaikea, hän on korostanut moneen otteeseen. Samalla hän on myöntänyt, että valtaosa Cameronin vaatimuksista on edennyt kohti ratkaisua.
Kompromissi löytynee lopulta myös maahanmuutosta. Eri asia on, pystyykö Cameron myymään sen "perustavanlaatuisena uudistuksena" euroskeptisille äänestäjille.
Voittajana esiintymistä auttaisi, jos Cameron voisi kertoa selättäneensä Ranskan tai Brysselin byrokratiaa edustavan EU-komission - mieluiten molemmat.
Väännössä on teatterin makua, mutta viime kädessä kyse on isosta asiasta. Jos näytös epäonnistuu, Britannia voi lähteä unionista. Se olisi myös Suomen tappio, sillä EU:hun viileästi suhtautuva maa on Suomelle tärkeä kumppani, joka tasapainottaa Ranskan ja Saksan valta-asemaa.
Toisaalta prosessi on syönyt saarivaltion painoarvoa EU-pöydissä. Oli neuvottelujen ja niitä seuraavan EU-kansanäänestyksen tulos mikä tahansa, maan suhde Eurooppaan on entistä vaikeampi sen jälkeen.