Suomalaisnuoret eivät ole säikähtäneet brexitiä, vaan Britannia houkuttelee edelleen opiskelumaana.
Opetushallituksen Maailmalle.net -sivustolle tulee yhteydenottoja brexitistä ja korkeakoulututkinnon suorittamisesta Britanniassa, kertoo Opetushallituksen vastaava asiantuntija Sanna Heliövaara. Hän ei kuitenkaan ole havainnut, että Britanniaan ei lähdettäisi opiskelemaan mahdollisen EU-eron takia.
– Nuoret kysyvät meiltä esimerkiksi, mitä brexit tarkoittaa heidän opinnoilleen ja tulevaisuudessa mahdollisille lukukausimaksuille. Meidän viestimme on kuitenkin se, että vaikka emme tiedä tulevaisuudesta, niin pysytään rauhallisina. Kannustamme edelleen suomalaisia hakemaan Britanniaan opiskelemaan, Heliövaara kertoo.
Maailmalle.net on Opetushallituksen sivusto, jossa kerrotaan kansainvälistymismahdollisuuksista.
Ruotsi ohitti Britannian
Aihe on ollut ajankohtainen, koska haku suurimpaan osaan Britanniassa ensi syksynä alkavista koulutuksista päättyi 15. tammikuuta. Vielä ei tiedetä, ovatko suomalaishakijoiden määrät laskeneet viime vuosiin verrattuna.
– Britannia on aina ollut suosituin maa mihin suomalaiset menevät ulkomaille suorittamaan tutkintoa, mutta muutama vuosi sitten Ruotsi ohitti Britannian. Luulen, että brexit näkyy tässä ainakin jossain määrin, kertoo Opetushallituksen EU-ohjelmien koordinaatioyksikön päällikkö Mikko Nupponen.
Opetushallitus kertoo verkkosivuillaan, että nykytietojen mukaan ensi syksynä opintojaan aloittavia koskevat tämänhetkiset säännöt muun muassa lukukausimaksuista koko tutkinnon suorittamisen ajan. Seuraavana vuonna aloittavien osalta ei tiedetä vielä, miten tilanne lähtee kehittymään.
– Vielä ei tiedetä, miten brexit vaikuttaa suomalaisten tuleviin oleskelulupiin tai mahdollisuuksiin jäädä työskentelemään Britanniaan valmistumisen jälkeen, Heliövaara sanoo.
Epävarmuus näkyy erityisesti Erasmus-ohjelmassa
Mikko Nupponen kertoo, että nyt on jo huomattavissa, että Britannia ei ole ollut enää yhtä houkutteleva vaihtokohde kuin aikaisemmin.
Opetushallitus kerää vuosittain tilastotiedot kaikista ulkomaan opiskelijavaihdoista. Tuorein tilasto on vuodelta 2017, jolloin Britanniaan lähti 482 vaihto-opiskelijaa. Vuoden 2016 luku oli 671.
EU-ero ilman sopimusta voisi iskeäkin erityisesti korkeakoulujen Erasmus+ -ohjelmaan. Opetushallitus kertoo verkkosivuillaan, että jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, lakkaavat sen oikeudet ja velvoitteet myös EU:n rahoitusohjelmissa. Näihin kuuluu muun muassa Erasmus+ -ohjelma.
Opetushallituksen sivustolla kerrotaan, että mikäli tällaisessa tilanteessa ei erikseen sovita muista menettelytavoista, muuttuisi Britanniassa opiskelijavaihdossa olevien tilanne brexitin tapahtumahetkellä.
Opiskelijat voisivat menettää oikeuden apurahaan
Se, miten sopimuksettomassa tilanteessa meneteltäisiin, pitäisi neuvotella jäljelle jäävien EU-maiden kesken. Käytännössä jouduttaisiin sopimaan siitä, miten käynnissä olevat hankkeet tai vaihdot hallitusti keskeytetään tai viedään loppuun.
Mikäli mistään siirtymäkauden toimenpiteistä ei sovittaisi, opiskelijat menettäisivät oikeutensa ohjelman apurahaan, koska Britannia ei enää kuuluisi ohjelmaan. Sama koskisi muissa EU-maissa vaihdossa olevia brittiopiskelijoita. Myöskään brittiorganisaatioiden Erasmus+ -hankkeiden osallistumiskulut eivät enää olisi hyväksyttäviä, ja hankkeiden brittikumppaneita ei enää laskettaisi EU-kumppaneiksi.
Erasmus+ -ohjelma on Euroopan unionin koulutus- nuoriso- ja urheiluohjelma, jonka kautta esimerkiksi korkeakouluopiskelijat voivat hakea vaihtoon tai harjoitteluun.
Mikko Nupponen ei kuitenkaan usko että tällaiseen tilanteeseen päädytään. Hän kehottaa rauhallisuuteen. Sopimuksettomankin eron tilanteessa käynnissä olevat hankkeet ja vaihdot vietäisiin loppuun tai ainakin hallitusti keskeytettäisiin.
– Uskon, että kaikki osapuolet haluavat, että mahdollisesta erosta selvitään Erasmus+ -ohjelmassa myös sopimuksettomassa tilanteessa.
Suomalaisopiskelijat ovat vielä rauhallisin mielin Skotlannissa
Skotlannissa Aberdeenin yliopistossa tutkintoa opiskeleva 22-vuotias Juulia Karvali kertoo, ettei hänen kansainvälisissä opiskelijapiireissään juuri murehdita brexitin mahdollisia vaikutuksia.
– Olemme saaneet yliopistolta lupauksen, etteivät opinnot maksa, kävi brexitissä mitä tahansa, Karvali sanoo.
Hän olisi kuitenkin toivonut yliopistolta enemmän tietoa brexitistä ja sen mahdollisista vaikutuksista.
– Toisaalta, kukaan ei oikein tiedä, miten brexitissä käy, joten lupauksia on vaikea antaa, Karvali sanoo.
Karvali opiskelee nyt kolmatta vuotta Skotlannissa, jossa hän ei joudu maksamaan lukukausimaksuja. Hän ja useat hänen ystävänsä ovat tulleet Skotlantiin saadakseen kansainvälisen koulutuksen, mutta harva ajattelee jäävänsä työskentelemään Britanniaan valmistumisen jälkeen.
Karvali kertoo hakeneensa Skotlantiin opiskelemaan kansainvälisiä suhteita ja lakiopintoja, koska Suomesta ei tuntunut löytyvän sopivaa englanninkielistä koulutusta.
– Olen opiskellut IB-lukiossa, joten tuntui luonnolliselta jatkaa opintoja englanniksi, Karvali kertoo.