Bosniasta viime kuussa tehty valtavan kokoinen pallon muotoinen kivi herättää kysymyksen voisiko Suomesta löytyä erikoisia, luonnon muovaamia ja juurikin pallon muotoisia kiviä? Tietenkin voi, mutta ei tuossa kokoluokassa, vastaa Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kari A. Kinnunen.
– Bosnian löydön tapaisia isoja pyöreitä kiviä Suomessa ei ole. Bosniassa löytö oli iso rautakonkreetio ja Suomessa on vain pieniä rautakonkreetioita. Ne ovat korkeintaan muutamasta sentistä kymmeneen viiteentoista senttiin halkaisijaltaan, Kinnunen sanoo.
– Pyöreä kivi vaatii, että kivi itse on hyvin tasalaatuinen, jotta kun se kuluu, niin se omaksuu mieluiten pyöreän muodon. Suomen kivilajeissa on taas tietty suunta mihin mineraalit ovat asettuneet, jolloin niistä tulee lituskaisia kiviä. Hiidenkirnuissa voi olla pyöreitä kiviä. Ne ovat niitä jauhinkiviä, mitä sieltä pohjalta on löydetty, Kinnunen ottaa esille.
Kinnunen muistuttaa, että Suomessa yleinen graniittikivi on sellainen rakoilultaan, että siitä hyvin harvoin tulee luonnon muovaamana aivan pyöreä. Suomen peruskalliossa pallomaiset muodot ovat tavattoman harvinaisia.
– Outokummun alueelta on löydetty aivan pyöreitä grafiittipalloja, mutta ne ovat vain muutaman millin halkaisijaltaan. Itse olen myös käynyt sorakuopista keräämässä pyöreitä kiviä. Olen yrittänyt löytää mahdollisimman pyöreän kiven, mutta kyllä saa monta kuoppaa katsoa, Kinnunen sanoo.
Perinnetieto kivilohkareista on suurta
Suomen peruskouluissa opetetaan kattavasti jääkauden aikaisten hiidenkirnujen, rakkojen ja pirunpeltojen historiaa. Nämä ovat Suomen tunnetuimpia kivimuodostelmia.
– Meillä on isoja lohkareita ja samaten löytyy paljon luolia. Uskomukset ja muut mitä ihmiset niihin liittää on perinnetietoa. Se kuvastaa sen aikakauden ihmisen toiveita ja pelkoja. Jättiläislohkareisiin ja muihin luonnonmuodostumiin harvemmin nykyihmiset enää liittävät uskomuksiaan. Ainakaan minulle ei ole tullut eteen ihmeellisiä selityksiä, Kinnunen sanoo.
Kinnunen toteaa kuitenkin, että suurin osa Suomen suurikokoisimmista erikoiskivistä on jo löydetty. Löydöistä on kiittäminen aktiivisia ihmisiä. Kivistä on tehty useampi kirjakin jo eläköityneen geologin Aimo Kejosen toimesta. Erikoistutkija osaa nimetä oman suosikkinsa Suomen kivimuodostelmista.
– Minusta erikoisempia kivimuodostelmia Suomessa ovat ilmiöt, kun joskus maasälpä ja kvartsi ovat kasvaneet yhtäaikaisesti jolloin siitä on tullut jännä kivi, jota nimitetään kirjomaasälväksi. Se on aivan kuin kivessä olisi muinaisia kirjoitusmerkkejä. Niitä voi löytyä Etelä-Suomessa karkeista graniiteista. Sitä käytetään ihan korukivenä, Kinnunen toteaa.
Geologian tutkimuskeskukselle useita havaintoja vuosittain
Geologian tutkimuskeskukselle Kansannäytetoimistoon tulee vuosittain useita havaintoja oudoista kivistä. Joko ne tuodaan paikanpäälle tunnistettavaksi tai sitten valokuvin. Erikoisimmat päätyvät Kinnusen tutkittavaksi.
– Taidan olla se, kenelle nämä mystisimmät kivihavainnot tulevat. Kivet toimivat tavallaan kuin hyvä taide, ne toimivat jokaisen katsojan mielenmaiseman mukaan. Esimerkiksi jos ihminen on löytänyt kalliosta jäljen, joka näyttää dinosauruksen jalan jäljeltä, niin hän haluaa tietää onko se todella sellainen jälki? Me keräämme täällä olemassa olevan tiedon siitä kallion kohdasta ja katsomme mikä se selitys on. Dinosauruksen jäljille on selitys siinä, että kalliossa on ollut heikkousvyöhykkeitä, jotka ovat ajan myötä rapautuneet.
– Erikoiset kalliomuodostumat ovat niitä, joista kyselyitä tulee. Kivileikkauksissa voi nähdä erikoisia rakenteita, esimerkiksi suonigneissiä, joka muistuttaa aivan erikoiskirjoitusta. Näitä sitten ihmetellään ja kysytään kuka ne on kirjoittanut tai mikä on se selitys sille.
Maailmassa on lukemattomia isoja ja erikoisia kivimuodostelmia, joista täydellisen pyöreitä ovat Bosnian löydön lisäksi muun muassa Uuden-Seelannin Moeraki Boulders ja Costa Rican ihmisten muovaamat kivipallot, jotka ovat myös Unescon maailmanperintökohde.
