Bosniasta viime kuussa tehty valtavan kokoinen pallon muotoinen kivi herättää kysymyksen voisiko Suomesta löytyä erikoisia, luonnon muovaamia ja juurikin pallon muotoisia kiviä? Tietenkin voi, mutta ei tuossa kokoluokassa, vastaa Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kari A. Kinnunen.
– Bosnian löydön tapaisia isoja pyöreitä kiviä Suomessa ei ole. Bosniassa löytö oli iso rautakonkreetio ja Suomessa on vain pieniä rautakonkreetioita. Ne ovat korkeintaan muutamasta sentistä kymmeneen viiteentoista senttiin halkaisijaltaan, Kinnunen sanoo.
– Pyöreä kivi vaatii, että kivi itse on hyvin tasalaatuinen, jotta kun se kuluu, niin se omaksuu mieluiten pyöreän muodon. Suomen kivilajeissa on taas tietty suunta mihin mineraalit ovat asettuneet, jolloin niistä tulee lituskaisia kiviä. Hiidenkirnuissa voi olla pyöreitä kiviä. Ne ovat niitä jauhinkiviä, mitä sieltä pohjalta on löydetty, Kinnunen ottaa esille.
Kinnunen muistuttaa, että Suomessa yleinen graniittikivi on sellainen rakoilultaan, että siitä hyvin harvoin tulee luonnon muovaamana aivan pyöreä. Suomen peruskalliossa pallomaiset muodot ovat tavattoman harvinaisia.
– Outokummun alueelta on löydetty aivan pyöreitä grafiittipalloja, mutta ne ovat vain muutaman millin halkaisijaltaan. Itse olen myös käynyt sorakuopista keräämässä pyöreitä kiviä. Olen yrittänyt löytää mahdollisimman pyöreän kiven, mutta kyllä saa monta kuoppaa katsoa, Kinnunen sanoo.
Perinnetieto kivilohkareista on suurta
Suomen peruskouluissa opetetaan kattavasti jääkauden aikaisten hiidenkirnujen, rakkojen ja pirunpeltojen historiaa. Nämä ovat Suomen tunnetuimpia kivimuodostelmia.
– Meillä on isoja lohkareita ja samaten löytyy paljon luolia. Uskomukset ja muut mitä ihmiset niihin liittää on perinnetietoa. Se kuvastaa sen aikakauden ihmisen toiveita ja pelkoja. Jättiläislohkareisiin ja muihin luonnonmuodostumiin harvemmin nykyihmiset enää liittävät uskomuksiaan. Ainakaan minulle ei ole tullut eteen ihmeellisiä selityksiä, Kinnunen sanoo.
