Ylistaron Vittingin kylässä porukalla on kova pöhinä päällä. Vittingin metsistä on löytynyt jo neljätoista vanhaa kaivosmonttua, joista syvin ulottuu liki kymmenen metrin syvyyteen.
Sinne on kuitenkin nyt noussut vesi, joten tutustumme lähemmin luolaan, joka on noin viisi metriä leveä.
– Tämä on vanha rautakaivos, mutta aikojen kuluessa näistä kuopista on louhittu muutakin, kuten nimi kertoo, sanoo paikallishistoriaan perehtynyt Harri Ritari.
Suomessa oli satoja nuotiolouhoksia
Hopeavuoreksi kutsuttu alue muistuttaa Ruotsin vallan ajasta, jolloin emämaan kuninkaat etsityttivät Pohjanmaalta kaikenlaisia metalleja raudasta ja kuparista hopeaan ja kalkkikiveen.
Kaivosbuumi oli sen verran suuri, että Suomessa tiedetään olleen 1500-luvulla viitisen sataa kaivosta eli nuotiolouhosta.
– Nuotiolouhos tarkoittaa polttolouhintaa, jossa kallion päällä poltetaan halkoja ja kun kivi kuumenee, se räsäytetään rikki jääkylmällä vedellä, kertoo Harri Ritari.
Nuotiolouhinta sijoittuu aikaan ennen 1700-luvun ruutia ja vielä myöhäisempää dynamiittia. Tuolloin kaivannaisteollisuus pyöri tulen ja veden avulla. Louhoksia on ollut paljon, mutta ne ovat jääneet kasvillisuuden ja myöhemmin rakennusten ja teiden alle.
– Kyllä tämä löydös on merkittävä siinä mielessä, että varhaiset kaivokset Suomessa yleensä ovat jääneet infran alle. Tämä on niitä harvoja varhaisimpia kaivosalueita, missä on nähtävillä vielä ne alkuperäiset kaivosmontut, sanoo geologi Satu Hietala Geologian tutkimuslaitoksesta.
