Hopeavuoren ikivanhoilla kaivoksilla arvokas ja harvinainen löytö: Useita 1500-1600-luvun nuotiolouhoksia ja Suomen vanhinta korukiveä rodoniittia

6:49

Ylistaron Vittingin kylässä porukalla on kova pöhinä päällä. Vittingin metsistä on löytynyt jo neljätoista vanhaa kaivosmonttua, joista syvin ulottuu liki kymmenen metrin syvyyteen.

Sinne on kuitenkin nyt noussut vesi, joten tutustumme lähemmin luolaan, joka on noin viisi metriä leveä.

– Tämä on vanha rautakaivos, mutta aikojen kuluessa näistä kuopista on louhittu muutakin, kuten nimi kertoo, sanoo paikallishistoriaan perehtynyt Harri Ritari.

Suomessa oli satoja nuotiolouhoksia

Hopeavuoreksi kutsuttu alue muistuttaa Ruotsin vallan ajasta, jolloin emämaan kuninkaat etsityttivät Pohjanmaalta kaikenlaisia metalleja raudasta ja kuparista hopeaan ja kalkkikiveen.

Kaivosbuumi oli sen verran suuri, että Suomessa tiedetään olleen 1500-luvulla viitisen sataa kaivosta eli nuotiolouhosta.

– Nuotiolouhos tarkoittaa polttolouhintaa, jossa kallion päällä poltetaan halkoja ja kun kivi kuumenee, se räsäytetään rikki jääkylmällä vedellä, kertoo Harri Ritari.

Nuotiolouhinta sijoittuu aikaan ennen 1700-luvun ruutia ja vielä myöhäisempää dynamiittia. Tuolloin kaivannaisteollisuus pyöri tulen ja veden avulla. Louhoksia on ollut paljon, mutta ne ovat jääneet kasvillisuuden ja myöhemmin rakennusten ja teiden alle.

– Kyllä tämä löydös on merkittävä siinä mielessä, että varhaiset kaivokset Suomessa yleensä ovat jääneet infran alle. Tämä on niitä harvoja varhaisimpia kaivosalueita, missä on nähtävillä vielä ne alkuperäiset kaivosmontut, sanoo geologi Satu Hietala Geologian tutkimuslaitoksesta.

Rodoniittisuoni paljastui

Itse kalliokuopat ovat mielenkiintoisia ja kauniita, mutta muutakin on löydetty. Esimerkiksi tulilankaa, joka on maannut satoja vuosia kaivoksen pohjalla vedessä.

– Se on muutaman sata vuotta vanhaa, mutta kuivattuaan sisällä pari päivää, se syttyi heti, kertoo Harri Ritari.

Tulilanka on peräisin 1700-luvulta, se on rikillä kyllästettyä pellavaa ja edelleen – vedestä nostettuna – melko tuoreen näköistä. Vielä mielenkiintoisempi on rodoniitti, tuo Suomen vanhin korukivi, jota ei löydy muualta kuin Ylistarosta.

– Ei, Suomesta rodoniittia ei löydy kalliosta muualta kuin Ylistaron Vittingin alueelta. Se on hyvin harvinainen ja arvokas korukivi jo sinänsä, Suomen vanhin korukivi. Ylistaron rodoniitti on vielä hyvin kaunista, jos sitä vertaa ulkomaisiin kiviin, kertoo Satu Hietala.

"Ylistaron rodoniitti on erityisen hyvälaatuista"

Rodoniitti onkin innostanut Vittingin kyläläiset monenlaisiin koruhankkeisiin. Tuorein kylän paikallishistoria on painettu vaaleanpunaisiin rodoniitinvärisiin kansiin ja paloja arvokivestä on jaettu sinne tänne.

– Tämä Ylistaron rodoniitti on erityisen hyvälaatuista, jos sitä vertaa vaikka australialaiseen kiveen, sanoo Mika Luokkala.

Hän myöntää, että kaivoskuopat ja löydökset ovat menneet hänelläkin veriin.

– Sitä koko ajan vain haluaa tutkia lisää ja lisää. Että mitä vielä löytyisi, nauraa Mikko Alanko.

Ruotsin kuninkaiden idea

Nuotiolouhinta tuli Suomeen 1500-luvulla Ruotsin kuningashuoneen kautta. Silloiset kuninkaat innostuivat malminetsinnästä ja poltattivat suuriakin metsiä polttolouhinnan välikappaleina kuparia ja hopeaa etsiessään.

– Pohjanmaa kuului Tukholman etupiiriin ja siitä syystä juuri Pohjanmaalla etsittiin innokkaasti malmeja kuninkaan tukemana 1500- ja 1600-luvuilla, tietää Satu Hietala.

Geologina hän on hyvin innoissaan Ylistaron kaivoslöydöistä.

– Ja koska kuitenkin ajallisesti puhutaan Ruotsi-Suomi-suurvalta-ajasta, mennään sinne ihan 1500-luvulle. Se että meillä on tänä päivänä nähtävissä sen ajan varhaista kaivostyötä, on erittäin harvinaista kyllä, sanoo Hietala.

"Onhan se hienoa päästä maailmankartalle!"

Suomessa on vanhoja kaivospaikkoja, mutta niiden saavutettavuus on aika heikkoa.

– Ne ovat jääneet asutusten alle, tai sitten ne ovat vaikeitten kulkuyhteyksien päässä piilossa, toisin kuin nämä.

Vittingin kyläläiset pohtivat nyt, miten muutkin voisivat päästä ihailemaan vanhoja kalliokuoppia ja kaivospohjia ja katsomaan vaikka rodoniittisuonia.

– No tarkan silmälläpidon alla kyllä tänne voisi väkeä päästää, lupaa Harri Ritari.

Löydökset ovat virittäneet koko kylän uuteen nousuun.

– Onhan se hienoa päästä maailmankartalle! Aina kun Vittingin kylästä puhutaan, se on hieno juttu, sanoo Mikko Alanko ylpeänä.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja