Iisalmelainen Pekka Honkakoski on löytänyt Suomesta yli 100 uutta kalliomaalausta – tältä tuhansia vuosia vanhat teokset näyttävät

4:56

Iisalmelainen Pekka Honkakoski on löytänyt kahden vuodena aikana yli sata uutta kalliomaalausta tai maalauksen osaa NASA:n kehittämän kuvankäsittelymenetelmän avulla. Arkeologit ovat käyttäneet menetelmää ulkomailla jo vuosia, mutta Suomessa sitä ei ole aiemmin käytetty tässä laajuudessa. 

Honkakosken paikallistamat kalliomaalaukset ovat löytyneet erityisen valokuvauksen ja Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n kehittämän kuvankäsittelymenetelmän avulla.

– Vaikka olen harrastaja, tarkoitus oli puhtaasti tieteellinen, että löytyisikö uusia kuvia? Ja löytyihän niitä,  Pekka Honkakoski kertoo puhelimessa.

Suomussalmen Hossan Värikalliolta, Laukaan Saraakalliolta sekä Mikkelin Astuvansalmelta Pekka Honkakoski löysi yhteensä yli sata uutta kalliomaalausta tai maalauksen osa. 

– Netin kautta hoksasin, että ulkomailla on käytetty kymmenen vuotta Nasan sateliitteihin kehittämää systeemiä, jolla saa väriä korostettua eri tavalla. 

– Ei vahvistetakaan punaväriä, vaan lasketaan kuvan väripisteille keskihajonta ja keskihajonnan avulla kuva muokataan, Pekka Honkakoski kertoo.

Maalaukset 4000-7000 vuotta vanhoja

Pohjoismaiden laajimmat ja vanhimmat ihmisen tekemät kalliomaalaukset ovat noin 4000-7000 vuotta vanhoja ja ikänsä vuoksi hyvin himmeitä. 

Näin Honkakoski kuvaa uutta menetelmää värien korostamiseen.

–  Ensin on alkuperäinen kuva ja sitten punainen keskihajonnan avulla laskettu kuva.

– Pikkaisen tummempi kuva on vähän toisenlaisen keskihajonnan avulla tehty ja sitten on piirretty niiden perusteella ympärille viiva,  mitä siinä on saattanut olla.

– Lopuksi musta viiva, että tuollainen se on saattanut olla.

Arkeologit ovat käyttäneet menetelmää ulkomailla jo vuosia, mutta Suomessa sitä ei ole aiemmin käytetty tässä laajuudessa. 

– Nämä avaruusutkimukseen tarkoitetut algoritmit eivät ole kovin yleisessä käytössä. Hyvin haaleasti erottuvia kuvia pystytään vahvistamaan tietokoneella ja näkemään yksityiskohtia, mitä paljain silmin ei näe, sanoo Helsingin yliopiston arkeologian yliopistonlehtori Antti Lahelma

– Tämä auttaa jatkossa löytämään paljon uusia kohteita ja vanhoista kohteista yksityiskohtia, mitä aikaisemmin ei ole nähny, Lahelma uskoo. 

Maalarit esisuomalaista muinaiskansaa

Arkeologian puolella maalausten tekijöiden voi sanoa edustavan kampakeraamista kulttuuria.

– Uskoisin, että he ovat jossain mielessä nykyisten suomalaisten ja myöskin saamelaisten esi-isiä. Jonkinlaista kaukaista esisuomalaista muinaiskansaa, Lahelma sanoo.

Millä ne maalaukset on tehty?

– Ne on tehty punamultamaalilla. Se on sama pigmentti, millä perinteisesti on meillä taloja maalattu. Rautaoksidia on saatu järvimalmista tai suomalmista ja jauhettu jauheeksi. 

– Luultavasti siihen on sekotettu jotain, jolla siitä on saatu maalisempaa esimerkiksi linnunmunia tai kalan sisälmyksiä. Tästä ei ole varmaa tietoa ja tutkimus on meillä aika alussa. Pigmentti tiedetään, mutta sidosainetta ei.

Mitä kalliomaalaukset sitten kuvaavat?

– Olen itse vakuuttunut, että kuvat kertovat ihmisten uskomusmaailmasta ja maailmankuvasta ja jossain määrin unista, toiveista ja näyistä, arkeologian yliopistonlehtori Antti Lahelma sanoo.

Arkeologin mukaan kalliomaalauksissa asioita on ilmaistu yksinkertaisten ja vaikeasti tulkittavien symbolien kautta.

– Maalaukset ovat monimerkityksisempiä kuin pinnallisella tarkastelulla huomaisi. On paljon merkityksellisiä yksityiskohtia, jotka alkavat hahmottumaan, kun niitä pitkällisesti tutkii. 

Kalliomaalausten löytäjä Pekka Honkakoski toivottaa kalliomaalausbuumin tervetulleeksi. 

– Näitä voi katsoa kotoa netin kautta paljon paremmin kuin paikanpäällä. Voi ihmisillä syntyä uusia ideoita, että mitähän tuo voisi tarkoittaa, että tämä buumi on aivan tervetullut. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja