Betonin purkutalkoiden pitäisi loppua alan ryhdistäytymiseen

Erikoisbetonin päinvastaiseksi muuttunut käyttäytyminen yllätti viime vuonna rakentajat, mikä johti suuriin purkutalkoisiin. Ennen ilmaa saattoi kadota betonista kuljetuksen ja betonoinnin aikana. Säänkestävissä erikoisbetoneissa uudet lisäaineet toimivatkin päinvastoin ja toivat kuljetuksen aikana lisäilmaa betoniin.

Selvitysmies Tapani Mäkikyrö kartoitti betonirakentamisen tilannetta viime vuonna todettujen laatuongelmien takia. Hänen tiistaina julkistetun raporttinsa mukaan korkea ilmamäärä johti betonin lujuuden laskuun epäonnistuneissa rakennusprojekteissa. Laatuongelmien takia esimerkiksi Turun yliopistollisen sairaalan laajennusosan rakenteita piti purkaa ja rakentaa uudelleen ja juuri valettu rautatiesilta Kemijärvellä jouduttiin purkamaan.

Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila sanoo, että lisäaineiden käyttäytyminen tuli yllätyksenä, mutta nyt teollisuudessa ymmärretään lisäaineiden toiminta. Hänen mukaansa aiempien ohjeiden mukaan ennakkokokeita ennen betonin kuljetusta työmaalle piti tehdä vain itsestään tiivistyvillä tietyillä erikoisbetoneilla. Nyt käytäntö on jo ulotettu kaikkiin säänkestäviin betoneihin.

– Työmailla on aiemmin tehty aika vähän mittauksia, mutta nyt on tehostetusti mitattu. Vaikka liikaa ilmaa sisältävää betonia pääsisi työmaalle, niin se ei (mittausten ansiosta) päätyisi ainakaan muottiin, Mattila sanoo.

Silloista ei löytynyt vakavia puutteita

Liikennevirasto lähetti jo Kemijärven ongelmien paljastuttua kirjeen, jota Mattila kutsuu "myllykirjeeksi". Yksikön päällikkö Minna Torkkeli Liikennevirastosta sanoo, että ala on herättelyn jälkeen ryhdistäytynyt. Hänen mukaansa laaduntarkkailun tasoa on jo nostettu, kun työmailla otetaan enemmän koekappaleita ja tehdään ilmamäärän mittauksia.

– Hyvin hoidettu mielellään automatisoitu laadunvalvonta olisi paljastanut ongelman, ja sellaiseen lähdemme selvittämään mahdollisuuksia, Torkkeli sanoo.

Liikennevirasto on tutkinut tänä vuonna lähes sata vilkasliikenteistä siltaa. Selvityksen on määrä valmistua joulukuussa. Torkkelin mukaan havaitut poikkeamat vaikuttavat vain siltojen käyttöikään.

– Niin suuria lujuuspoikkeamia tai muita ongelmia ei ole löytynyt, että ne vaikuttaisivat turvallisuuteen. Ne olisi kerrottu heti, Torkkeli sanoo.

Betonitöihin suhtauduttu vähättelevästi

Mäkikyrö kritisoi raportissaan vähättelevää suhtautumista betonin valamis- ja tiivistystyöhön. Hänen mukaansa betonitöihin on toisinaan suhtauduttu työnä, jossa ei tarvita erityistä osaamista.

– Ehkä se on näyttänyt helpolta, kun muotti täyttynyt ja kaikki on näyttänyt olevan kunnossa. Se on kuitenkin ammattimiehen hommaa, jossa nopeus ei ratkaise, vaan kunnollinen suoritus, Mäkikyrö sanoo.

Betoniteollisuuden Mattila tunnistaa ongelman.

– Olen itsekin aikanaan opiskeluaikana työskennellyt betonitöissä aika osaamattomana, joten työn vaativuutta ei tunnistettu, Mattila sanoo.

Alalla on suunniteltu "b-perehdytystä", jossa voisi osoittaa taitonsa betonitöissä. Mattilan mukaan torstaina budjettikokouksessa perehdytys saanee rahoituksensa, jonka jälkeen se aloitetaan nopeasti.