Betonissa havaittujen lujuusongelmien keskeinen syy näyttää selvinneen Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Näin arvioi ryhmäpäällikkö Kurt Kokko rakennustuotteita valvovasta Turvallisuus- Ja kemikaalivirastosta (Tukes).
Tutkimustulokset osoittivat, että uudemmat betonia notkistavat lisäaineet edellyttävät riittävän pitkää sekoitusprosessia. Muuten valmiiseen betoniin voi jäädä liikaa ilmaa. Mikäli sekoittaminen ei ole riittävän tehokasta betoniasemalla, lisäaineet eli huokostimet toimivat vain osittain ja ilman muodostuminen saattaa jatkua vielä siinä vaiheessa, kun betonia sekoitetaan uudelleen työmaalla betoniautossa. Myös eri lisäaineiden välillä havaittiin eroja.
Betonirakenteiden lujuuspoikkeamiin havahduttiin viime vuonna, kun ongelmia ilmeni eri puolilla maata useilla työmailla ja valmiissa kohteissa. Esimerkiksi Turun yliopistollisen sairaalan laajennusosan rakenteita piti purkaa ja rakentaa uudelleen betonin haurauden takia, ja juuri valettu rautatiesilta Kemijärvellä jouduttiin purkamaan. Lujuusongelmat koskivat lähinnä pakkasen ja suolarasituksen kestävää p-lukubetonia, joka on pääosin infrarakenteissa käytettävää erikoisbetonia.
Rakennusteollisuus RT kutsui kevättalvella riippumattoman selvitysmiehen kartoittamaan tilannetta ja selvittämään ongelmiin johtaneita syitä. Selvitysmies Tapani Mäkikyrö julkaisee lähiaikoina raporttinsa ja suosituksensa toimista, joilla puutteita pyritään estämään.
Tukesin Kokko arvelee, että Aalto-yliopiston tutkimuksen havainnot vaikuttavat keskeisesti suosituksiin, joita selvitysmies pian esittää raportissaan.
– Tämä on hyvin tärkeä tutkimus ja osa selvitystyötä. Sinällään sen tulokset eivät tulleet yllätyksenä, vaan siinä enemmänkin todennettiin ne syyt, joita jo vuodenvaihteessa arvelimme ongelmien aiheuttajiksi, Kokko kertoo.
