Suunta on ollut selvä jo vuosia: kirkkohäiden houkuttelevuus vähenee ja yhä useampi menee naimisiin maistraatissa.
Sukupuolineutraali avioliittolaki astui voimaan viime maaliskuussa.
Parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen Väestöliitosta arvioi, että kyse on halusta tehdä yksilöllisiä valintoja.
– Ihan selvästi yhteiskunnassa näkyy se, että ihmiset eivät halua kokea olevansa velvoitettuja toimimaan tietyn, annetun muotin mukaan.
Vaaranen ehdottaa siviilivihkimisen suosion syyksi myös sekularisaatiota, uskonnosta vieraantumista.
Hän muistuttaa, että avioliitto instituutiona on edelleen sosiaalisesti arvostettu. Arvostus näkyy myös siinä, että monet samaa sukupuolta olevat parit haluavat naimisiin nyt, kun se lakimuutoksen myötä on mahdollista.
– Avioliitto ei ole menettänyt merkitystään.
"Nyt alkaa näkyä elinikäisiä avoliittoja"
Avioliittojen kokonaismäärä pysyi käytännössä ennallaan
- Tilastokeskuksen tiistaina julkistaman tilaston mukaan avioliittojen määrä kasvoi hieman vuonna 2017, kun lukuja verrataan edellisvuoteen 2016.
- Viime vuonna solmittiin kaikkiaan 26 542 avioliittoa. Se on 39 liittoa enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Eri sukupuolta olevien avioliittojen määrä väheni 515:llä.
- Viime vuonna solmituista avioliitoista 554 oli samaa sukupuolta olevien liittoja. Samaa sukupuolta olevien avioliitot tulivat Suomessa mahdollisiksi viime vuoden maaliskuussa.
- Maistraatissa solmittiin 13 272 avioliittoa. Vuonna 2016 vastaava luku oli 12 863.
- Kirkossa solmittiin 10 944 avioliittoa. Vuonna 2016 kirkossa solmittuja liittoja oli 11 454.
Tutkimusprofessori Osmo Kontula nostaa esiin toisen pitkäaikaisen trendin, joka saattaa liittyä siviilivihkimisen suosioon. Kontulan mukaan yhä useampi pari solmii avoliiton avioliiton sijaan.
– Nyt alkaa näkyä jo elinikäisiä avoliittoja.
Yhdessä olemisen muoto valitaan oman arvomaailman mukaan.
– Monet, joilla on elämässään liberaalit arvot, ovat mieluummin avoliitossa kuin menevät naimisiin.
Tutkimustietoa aiheesta ei vielä ole, mutta Kontula arvelee, että arvomaailma näkyy samalla tapaa myös siviilivihkimisen valitsijoilla.
– Kyse voi olla siitä, kuinka kristillisiä ollaan. Jos tarkoituksena on saada vain yhteiskunnan muodollinen vahvistus, kirkkohäitä ei tarvita.
Kirkkohäät tarjoavat toisenlaista symboliikkaa kuin siviilivihkiminen. Kontula lisää, että eurooppalaisittain katsoen Suomi on hyvin maallistunut yhteiskunta – kirkolla ei ole niin suurta merkitystä kuin monissa muissa maissa.
Siviilivihkimisen suosio on kasvanut samaan aikaan kuin uudelleen avioituvien määrä.
– Jos ollaan eronneita ja mennään uudestaan naimisiin, saatetaan valita maistraatti. Oma käsitykseni on, että nuorina naimisiin menevät valitsevat helpommin juhlallisena koetut kirkkohäät, Kontula toteaa.
Yksi selittävä tekijä voivat olla kirkon kannanotot ja linjaukset. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei toistaiseksi vihi samaa sukupuolta olevia pareja, mikä kenties vaikuttaa myös liberaaleja arvoja kannattavien mies-naisparien valintoihin.
– Ajankohtaiset tuulet puhaltavat. Se, millaisia lausuntoja kirkko tai sen edustajat ovat antaneet, saattaa vaikuttaa siihen, halutaanko vihkimys kirkossa vai ei.
7:20
Kirkkohäiden määrä väheni 500:lla
Tilastokeskuksen tiistaina julkistaman tilaston mukaan siviilivihkimisten määrä kasvoi vuonna 2017. Kirkollisten vihkimisten määrä laski hieman.
Viime vuonna maistraatissa solmittiin 13 272 avioliittoa. Vuonna 2016 vastaava luku oli 12 863. Samantyyppinen muutos on näkyvissä myös kahden edellisen vuoden osalta: siviilivihkimisen suosio kasvaa hiljalleen.
Kirkollisten vihkimisten määrä taas putosi nyt noin 500:lla. Vuonna 2016 kirkossa solmittiin 11 454 avioliittoa. Vuonna 2017 määrä oli enää 10 944.
Timo Nikander Tilastokeskuksesta kertoo, että vihkimistapojen vertailu oli mahdollista tehdä vain eri sukupuolten avioliitoista, joissa nainen asui vihkihetkellä vakinaisesti Suomessa. Luvuista puuttuvat liitot, joissa mies asui Suomessa mutta nainen ei.
– Tästäkin näkee kehityssuunnan, Nikander sanoo.