Auttajille kävi huonosti - onko onnettomuuspaikalle pakko pysähtyä?

Vaikka tapaukset ovat harvinaisia, eivät ne varmastikaan lisää autoilijoiden auttamishalua.

Kysyimme poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajalta, komisario Dennis Pastersteinilta, mitkä ovat autoilijan auttamisvelvollisuudet onnettomuustilanteessa.

K: Onko liikenneonnettomuuspaikalle pakko pysähtyä? 

V: Onnettomuustilanteista säädetään muutamassakin lainkohdassa. Pelastuslaissa on yleinen toimintavelvollisuus, joka edellyttää sitä, että jos näkee vaaran, siitä pitää ilmoittaa niille henkilöille, jotka ovat vaarassa ja ilmoittaa tapahtuneesta hätäkeskukseen. Jos paikalla on loukkaantuneita, tulee aloittaa tarvittavat pelastustoimet.

Rangaistuksia auttamisen laiminlyönnistä:

Pelastustoimen laiminlyönti (rikoslain 21. luku 15. pykälä): Joka tietäen toisen olevan hengenvaarassa tai vakavassa terveyden vaarassa on tälle antamatta tai hankkimatta sellaista apua, jota hänen mahdollisuutensa ja tilanteen luonne huomioon ottaen kohtuudella voidaan häneltä edellyttää, on tuomittava pelastustoimen laiminlyönnistä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Liikennepako tieliikenteessä (rikoslain 23. luku 11. pykälä): Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja liikenneonnettomuuteen osallisena laiminlyö velvollisuutensa heti pysäyttää ja kykynsä mukaan avustaa vahingoittuneita, hänet on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, liikennepaosta tieliikenteessä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Tieliikennelaki määrittelee tätä vielä tarkemmin. Siinä on määritelty niin, että jokaisen ajoneuvon kuljettajan on annettava oma ajoneuvo käyttöön ja kuljetettava välitöntä hoitoa vaativa potilas sairaalaan saamaan hoitoa.

Jos on itse osallistunut liikenneonnettomuuteen, syyllisenä tai syyttömänä, jokaisen on pysähdyttävä onnettomuuspaikalle ja kykynsä mukaan avustettava loukkaantuneita ja osallistuttava niihin toimenpiteisiin onnettomuuspaikalla, jotka ovat välttämättömiä.

Lisäksi säädetään muiden tienkäyttäjien varoittamisesta. Jos on tapahtunut onnettomuus tai auto on jäänyt tielle, on viritettävä perinteinen varoituskolmio.

K: Jos siis ulkopuolisena ajaa onnettomuuspaikalle, jossa ei näy selvästi loukkaantuneita ihmisiä, onko pysähdyttävä?

V: Ei oikeastaan, koska henkilö ei ole ollut osallisena onnettomuudessa. Yleinen toimintavelvollisuus tarkoittaa tällaisessa tapauksessa sitä, että henkilön olisi pitänyt ilmoittaa asiasta hätäkeskukseen.

Jos näkee, että siellä on toimintakykyisiä ihmisiä, pelastustoimia ei lain mukaan tarvitse aloittaa, vaan ilmoitus riittää. Mutta tämä on tietysti veteen piirretty viiva. Toki yhteiskunnassa lähdetään siitä, että autetaan toisia.

K: Mikä auttamisessa on yleensä vaarallisinta?

V: Varsinkin maanteillä, joissa nopeudet ovat suuria, jopa 100 tai 120 kilometriä tunnissa, liikkuminen voi olla jopa todella vaarallista.

Ajoneuvot liikkuvat samaa nopeutta, oli onnettomuutta tai ei, mutta kuljettajat usein kiinnittävät katseensa onnettomuuspaikalle. Silloin auton hallinta heikkenee. 

Arvioisin, että vuodessa on kymmenkunta sellaista tapausta, jossa auttaja loukkaantuu onnettomuuspaikalla muiden autoilijoiden takia.

K: Kun pysähtyy auttamaan, miten tilanteesta voi tehdä itselleen mahdollisimman turvallisen?

V: Pitäisi kiinnittää erityistä huomiota omaan turvallisuuteen, siihen, että näytään ulospäin muille autoilijoille. Autoon kannattaa laittaa hätävilkut päälle ja itselle päälle heijastinliivi, jos sellainen on autossa mukana.

Auttajan pitää seurata muuta liikennettä ja liikkua mahdollisimman maltillisesti ja hallitusti mieluiten pientareen puolella. Samanaikaisesti pitäisi keskittyä auttamiseen ja ohikulkevan liikenteen seuraamiseen.

On myös erittäin tärkeää varoittaa muita autoilijoita varoituskolmiolla, ettei syntyisi lisäonnettomuuksia.

K: Mikä on poliisin arvio, kuinka usein tien laitaan pysähtyneillä autoilijoilla on rikollisia aikeita?

V: Erityisesti keväällä ja kesällä on jonkin verran ulkomaalaisia autoja konepelti ylhäällä ja sitten kun tullaan auttamaan, kaveri käy nappaamassa lompakon autosta taijotain muuta. 

Se on tietysti kiusallista, koska se murentaa toisen auttamisen halua ja uskoa toisen todelliseen hätään. Poliisi on näihin toki puuttunut ja tänä kesänä ne ovat pysyneet aisoissa.

Sellaisia tapauksia, että auttajalta olisi ryöstetty auto, en muista vähään aikaan kuulleeni.