Uudenkaupungin autotehdas on tuonut kaupunkiin kolmatta tuhatta uutta työpaikkaa lyhyen ajan kuluessa. Asuntokauppa on piristynyt ja kaupungissa on paljon positiivista kuhinaa. Kaupunginjohtaja kuitenkin muistuttaa, että pelkät työpaikat eivät yksin tuo elinvoimaa.
Paljasjalkaisella Uusikaupunkilaisella, yli kymmenen vuotta kiinteistönvälittäjänä toimineella Kari Toivosella on ollut uransa parhaat ajat viime syksystä lähtien.
– Kun viime syksyllä ilmoitettiin, että otetaan paljon porukkaa töihin, niin asuntomarkkina lähti aikalailla lentoon. Kaikki yksiöt ja kaksiot, jotka Uudessakaupungissa oli, myytiin käytännössä saman tien, kertoo kiinteistönvälittäjä Kari Toivonen Kiinteistönvälitys Kari Toivonen Oy:stä.
Uudet työntekijät eivät kuitenkaan ole heti rynnänneet asunto-ostoksille.
– Sijoittajat ovat liikkeellä, mutta myös paikkakuntalaiset. Kun on tullut hyviä uutisia, niin tottakai ihmiset uskaltavat tehdä ratkaisuja.
– Eiväthän ihmiset, jotka tulevat jostain muualta, osta heti ensimmäiseksi kahdensadantuhannen taloa, Toivonen toteaa.
"Hintataso pysynyt maltillisena"
Kiinteistönvälittäjän arvio on, että asuntojen hinnoissa ei kysynnästä huolimatta ole näkynyt merkittävää äkillistä nousua, hintakuplasta puhumattakaan.
– Ei ole mitään sellaista, että saman tien autotehtaan työpaikkojen lisäämisilmoituksen jälkeen olisi tullut kymppitonni lisää hintoihin, että kyllä ne ovat aika maltillisia olleet minun mielestäni, Kari Toivonen arvioi.
"Kaupunki tarvitsee muutakin kuin työpaikkoja"
Työpaikkojen nopea lisäys heijastuu kaupungissa moneen asiaan. Reilun 15 000 asukkaan kaupungissa käynnistyy tänä vuonna kolmetoista kerrostaloprojektia, markkinaehtoisesti, muistuttaa kaupunginjohtaja. Myös kaupungin on tehtävä investointeja.
– Tottakai kaupungin talous joutuu myös koetukselle kun palveluntarve lisääntyy, mutta me uskomme, että se tulee myös kasvavana elinvoimana eri muodoissaan takaisin korkojen kera, arvioi Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio.
Kaupunginjohtaja on tietenkin mielissään työpaikoista, mutta muistuttaa, että ne eivät yksin pidä kaupunkia hengissä.
– Niin hyvä asia kuin nämä työpaikat ovatkin, niin on kuitenkin niin, että ne eivät yksin tuo elinvoimaa, vaan tarvitaan myös lisää opiskelumahdollisuuksia ja monessa mielessä on tärkeää, että liikenneyhteyksiä pystytään kehittämään.
Esimerkkeinä Vainio mainitsee Turku–Uusikaupunki-radan sähköistämisen ja valtatie kahdeksan ylläpidon ja kehittämisen. Pienen seutukunnan ei ole aivan yksinkertaista menestyä.
– Meillä on hyvin voimakas suurkaupungistumisen megatrendi menossa meillä ja maailmalla ja vaatii kyllä paljon toimenpiteitä, jotta pystyisi uimaan vastavirtaan. Kaipaisinkin kirkastusta Suomen aluepolitiikkaan, eli siihen, miten laajasti asuttuna Suomea halutaan kehittää, Vainio lähettää terveisiä valtakunnan päättäjille.
– Valtakunnan tason päätöksenteolla on erittäin suuri merkitys. Jotta tilanne Uudessakaupungissa hyödynnetään mahdollisimman hyvin, jotta lähiseudut ja muu Suomi hyötyvät siitä myös, tarvitaan laajempaa yhteistyötä ja kansallisen tason linjauksia, Vainio jatkaa.
