Sievin ihmeestä alettiin puhua jo parikymmentä vuotta sitten. Viidentuhannen asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla onnistui houkuttelemaan yrityksiä, jotka ovat kasvaneet vuosien saatossa ja houkutelleet kuntaan lisää yrityksiä. Pelkästään tänä vuonna kuntaan on syntynyt 21 uutta yritystä ja 264 uutta työpaikkaa.
Nyt työvoimaa ei löydy enää naapurikunnistakaan, joista käy töissä Sievissä jo tuhat ihmistä päivittäin, vaan sitä on haettava muualta.
– Teimme rekrytointimatkan nyt Pohjois-Savoon, josta löytyi viisikymmentä kiinnostunutta, kertoo Sievin Teollisuuspuiston toimitusjohtaja Mikko Heickel.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Sievin jalkine työllistää yli 500
Yksi suurimmista työllistäjistä kunnassa on Ojala-yhtymän lisäksi Sievin Jalkine. Pohjois-Euroopan suurin kenkätehdäs työllistää jo 540 ihmistä, lisää tarvitaan koko ajan.
– Tarvitsemme 50–70 uutta työntekijää joka vuosi, osin eläköitymisen ja työvoiman liikkuvuuden vuoksi. Tällä hetkellä kasvu jatkuu vajaan kymmenen prosentin vauhtia ja tarkoittaa sitä, että työvoiman tarve vain kasvaa, sanoo toimitusjohtaja Juha Jokinen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Sievin Jalkine on onnistunut hankkimaan uusia asiakasryhmiä laajentamalla repertuaariaan ammatti- ja työjalkineiden lisäksi vapaa-ajan kenkiin. Lisäksi yritys valmistaa kengät muun muassa Ruotsin armeijalle.
Kuinka iso kasvun este on työvoiman puute?
– Se on todella iso haaste, sanoo Jokinen.
Peruspalveluita ja kouluja
Sievi pyrkii houkuttelemaan asukkaita ja uusia työntekijöitä rauhallisella pikkukunnan imagolla, jossa tonttimaa on edullista ja luontoon liittyvät harrastukset helposti saatavia.
Ja olemmehan kolmen kaupungin keskellä eli alle kolmenkymmenen kilometrin säteeltä löytyy muitakin vapaa-ajan palveluja, kuten Kalajoen Hiekkasärkät, kertoo Heickel.
Työvoiman ja uusien asukkaiden on välttämätöntä nyt, kun naapurikunnista on jo imuroitu kaikki liikenevä työvoima.
Nyt tällä hetkellä eletään semmoista tilannetta, että meillä ei ole tekijöitä saatavissa. Se alkaa rajoittaa yritysten investointeja, kasvua ja mahdollisuuksia, sanoo Heickel.
Ongelmia on myös alueen runsaissa metallialan yrityksissä.
Metallialan aloituspaikkoja on tällä alueella yhteensä 36 kappaletta ja kolmenkymmen kilometrin säteellä työpaikkoja on yli tuhat kappaletta, kritisoi Heickel.
Hän on yrittänyt vinkata ongelmasta koulutuksen järjestäjille, mutta toistaiseksi tilanne on tämä.
Metallialan yrittäjä, AluTigin toimitusjohtaja Heikki Hyväri tuntee ongelman. Laserleikkausta tekevä yritys kasvaa ja on vielä toistaiseksi löytänyt työntekijöitä – samaan tapaan kuin muutkin alan yritykset.
Tänä päivänä työntekijät tulevat yleensä jostakin toisesta yrityksestä eli vaihtavat työpaikkaa, kertoo Hyväri.
Juuri tämä on kunnankin näkökulmasta ongelma.
Niin se ei vain toimi, että samat työntekijät liikkuvat yrityksestä toiseen eli yritykset kilpailevat samoista tekijöistä. Kyllä meidän on saatava uusia osaajia tänne, sanoo Heickel.
Muutakin kuin peruspalveluja
Uudelle sukupolvelle ei aina riitä pelkkä työ uudella paikkakunnalla.
Tietenkin pitää olla edullisia tontteja ja vuokra-asuntoja, mutta myös palveluita. Niiden on oltava riittävällä tasolla, että ihmiset varsinkin isommilta paikkakunnilta lähtevät tänne. On selvää, että isommista keskuksista on aika korkea kynnys muuttaa tänne maalle, tietää Hyväri.
Kunta kuitenkin luottaa siihen, että Suomesta löytyy ihmisiä, joille vakinainen työ ja peruspalvelut luonnon helmassa riittävät hyvään elämään Allan Rajaniemi todistaa, että näin on. Hän on tehnyt kenkiä Sievissä jo kohta neljäkymmentä vuotta.
Mikko Heickel ihmettelee sitä, että suomalaiset eivät enää liiku työn perässä yhtä innokkaasti kuin aiempina vuosikymmeninä. Tuolloin Ruotsiin tai Helsinkiin lähtö oli luonnollinen vaihe elämässä, nyt lähtemisestä on tullut vaikeampaa.
Voin kannustaa, että kannattaa lähteä kokeilemaan asumista pienemmässä kunnassa. Kuitenkin peruspalvelut kuten päivähoito ja koulut löytyvät ja myös monipuoliset harrastusmahdollisuudet, vinkkaa Heickel.