Hirvet alkavat jälleen liikkua tavallista enemmän maanteillä, kun metsästyskausi käynnistyy huomenna. Hirvikanta on kasvanut monilla alueilla. Kaatolupien määrääkin on lisätty.
HIRVET OVAT SEIKKAILEET ERI UUTISISSA:
Hirvi liikkui Helsingin keskustassa keväällä
0:37
Hirvi innostui musisoimaan tuulikellolla
1:00
Hirvenkin synnytys voi alkaa äkkiarvaamatta
1:26
Hirvenvasaa hoivataan hellyydellä
0:30
Hirvenmetsästyksen aikaan erityisesti autoilijoiden kannattaa pitää silmät entistä enemmän mollollaan. Suomen Riistakeskus muistuttaa, että kun tien laidassa on hirvivaroitusmerkki, se kannattaa ottaa tosissaan.
– Hirvieläimistä varoittavat merkit tulee jokaisen huomioida ja ottaa tosissaan, koska ne sijoitetaan oikeasti vaarallisiin hirvien tienylityspaikkoihin, sanoo Anne-Maria Pesonen Keski-Suomen Ely-keskuksesta.
Kymmenien kilometrien vaellus
Hirvet liikkuvat erityisesti hämärän aikaan. Siis aamuhämärissä ja auringonlaskun aikaan illalla.
Jos hirven kanssa joutuu samalle kaistalle, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan hirvi kannattaa aina yrittää ohittaa takapuolelta.
Tänään alkava ja joulukuun loppuun kestävä metsästyskausi ajaa hirviä maanteille. Samaan ajankohtaan osuu myös eläinten kiima-aika, jonka vuoksi hirvet liikkuvat tavallista aktiivisemmin ja kolareiden mahdollisuus kasvaa.
Keskimäärin hirvet vaeltavat keväisin ja syksyisin 15–25 kilometriä. Nuoret hirvet voivat tehdä paljon pitempiäkin vaelluksia. Hirvet ovat myös hyviä uimaan ja voivat siirtyä saariin jopa kilometrien matkan.
Liikennevakuutuskeskuksen mukaan hirvikolareissa on kuollut 2010-luvulla muutamia henkilöitä vuodessa. Onnettomuuksia on vähentänyt hyvä ennakkovarustautuminen tienvarsien raivauksineen ja varoitusmerkkeineen. Myös hirvikannan koko ja autojen turvallisuuden paraneminen on vähentänyt turmia.
Hirvikannan koko oli Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2014 noin 83 000 yksilöä. Kanta on pienessä kasvussa.