Jokaisella meistä on välillä huonoja päiviä, mutta liikenteessä tunteet on pidettävä kurissa. Liikenneturva muistuttaa, että ennakoiden ja sääntöjen mukaan ajaminen vähentää riskiä joutua yllättäviin ja ärsytystä aiheuttaviin tilanteisiin. Myös matkustajien tulee välttää herkässä mielentilassa olevan kuljettajan kiihdyttämistä.
Liikenneturvan kyselyyn vastanneista yli puolet kertoo kohdanneensa viimeisen vuoden aikana aggressiivista käytöstä toisen tielläliikkujan toimesta. Silti vain runsas kolmannes myöntää toimineensa itse tavalla, jota on pitänyt aggressiivisena.
– Ihmisillä on taipumus tulkita omaa toimintaa tilanteesta johtuvaksi, mutta muiden toimintaa yksilön ominaisuudeksi, Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen huomauttaa tiedotteessa.
– Liitämme toisiin liikkujiin jatkuvasti ominaisuuksia, joista meillä ei ole mitään tietoa. Tulee muistaa, että ympärillä liikkuvat ovat myös tavallisia ihmisiä arkisilla asioilla, hän jatkaa.
Lue myös: Oletko ratin takana marttyyri vai jopa sadisti? Tutkijat keksivät, miten sen saa selville
Jäitä hattuun
Suurinta ärsytystä ja turhautumista aiheuttavat kyselyn mukaan yllättävät tilanteet sekä se, kun liikenne ei etene toivotusti. Ärsyyntyminen on yleistä, mutta omat tunteet tulee pitää kurissa.
Kaistisen mukaan liikennekiukkua, rattiraivoa ja muuta voimakasta reagointia pitää välttää.
Tyynenä pysyminen ei ainoastaan paranna liikenneturvallisuutta, vaan sillä on Kaistisen mielestä hyviä vaikutuksia myös omaan päivittäiseen mielenmaisemaan.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
0:17
Ärsyyntynyt kuski voi olla vaarallinen kuski
28 prosenttia vastaajista, siis lähes kolmannes, myöntää ottavansa tavallista suurempia riskejä liikenteessä ärsyyntyneenä tai suuttuneena.
Liikenneturvan mukaan on tutkittu, että negatiivisen tunnetilan alaisilla kuljettajilla on enemmän läheltä piti -tilanteita sekä liikennerikkeitä. Tyypillisiä ylilyöntejä ovat esimerkiksi kaasupolkimen tarpeettoman kova polkaiseminen tai liian rohkeaan ohitukseen lähteminen, jotka kumpikin ovat vaaraksi liikenneturvallisuudelle, eivätkä ole hyvän ja vastuullisen kuljettajan merkkejä.
Kaistinen muistuttaa, että vaikka tunteiden heräämiselle ei aina voikaan mitään, voi jokainen vaikuttaa negatiivisten tunteiden kestoon ja siihen, miten antaa niiden vaikuttaa omaan käyttäytymiseen.
Lue myös: Lyhytpinnaisten autoilijoiden kohtaaminen Kehä I:llä seisautti liikenteen – nyrkit heiluivat ja pyyhkijänsulatkin vääntyivät
– Usein tunnekuohu menee nopeasti ohi, jos asiaa ei jää märehtimään. Tunnemyrskyn laantumista seuraa tietoisempi tulkinta tilanteesta. Tulkinta vaikuttaa tunnetilan kestoon ja voimakkuuteen, Kaistinen kertoo.
Papatus pannaan
Aggressiivinen käytös ei välttämättä tarkoita pelkästään vaarallista toimintaa muita tienkäyttäjiä kohtaan, torven huudattamista tai keskisormen heiluttamista, vaan se voi näkyä – tai kuulua – jatkuvana pienenä mutinana. Tähän on kuljettajan itsensäkin syytä kiinnittää huomiota.
– Jos huomaat pitäväsi auton sisällä koko ajan pientä papatusta muiden liikkujien toiminnasta tai käytöksestä, kannattaa hengittää syvään ja olla hiljaa. Edessä ajava ”törttöilijä” saattaa olla eksyksissä vieraalla paikkakunnalla tai on huomannut pientareella jotain, mitä sinä et, Liikenneturvan tiedotteessa kerrotaan.
Liikenneturva muistuttaa kiinnittämään huomiota omaan käyttäytymiseen etenkin silloin, kun autossa on muita matkustajia, erityisesti lapsia, jotka ottavat helposti mallia aikuisista.
Vaikka matkustajiakin ärsyttäisi matkanteon hidastuminen, ei heidän tule ruokkia kuljettajan kiihtymistä omalla toiminnallaan.
Lue myös: "K*sipäitä molemmat" – katso, kuinka Skodan ja Audin kuljettajat taistelivat Kehä III:n herruudesta liikenteen seassa
Lähde: Liikenneturva