Turussa selvitetään tällä viikolla, paljonko ja millaista roskaa Aurajokeen ja sitä kautta Itämereen päätyy. Jokeen asennettiin tiistaina kaksi puomia, jotka keräävät pintaroskia sunnuntaihin asti.
Puomit ovat leveydeltään 15-20 metriä. Niitä ei asennettu koko Aurajoen levyisesti, jotta veneliikenne pääsee kulkemaan joella. Täten saatavat tulokset eivät kerro koko totuutta joessa kulkevan roskan määrästä.
Mittaus on osa Itämerta ympäröivien maiden Blastic-hanketta, jolla selvitetään kaupunkialueilta mereen päätyvien roskien määrää, lähteitä, reittejä, syitä ja laatua. Hankkeeseen osallistuvat myös Ruotsi, Viro ja Latvia.
Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia meriin päätyvästä roskasta on peräisin maalta ja ne ovat suurimmaksi osaksi muovia. Iso osa roskista myös päätyy meren pohjaan.
Hankkeessa mukana olevan Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikön Anna von Zweygbergkin mukaan tietoja käytetään roskaantumisen ehkäisemiseen ongelman alkulähteillä.
– Kaupunki ja tapahtumajärjestäjät voivat järjestellä infraa ja sijoitella roskasäiliöitä, mutta on yksilöiden asia katsoa, että roskat laitetaan oikeaan paikkaan, von Zweygbergk kertoo.
Roskaa kertyy runsaasti arkenakin
Toinen puomeista asennettiin Aurajoen yläjuoksulle ja toinen alajuoksulle. Alle vuorokauden jälkeen puomit olivat jo keränneet muun muassa kaljatölkkejä, lasipulloja, sipsipusseja ja tupakantumppeja.