Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut

Asuntomessut alkoivat tänään näyttävästi Porissa, kun rouva Jenni Haukio saapui lausumaan avajaissanat AsukasAreenalle kokoontuneelle messuyleisölle. Haukio on itse kolmannen sukupolven porilainen ja toimii Asuntomessujen suojelijana. Myös presidentti Sauli Niinistö oli kuuntelemassa avajaispuheita, ja presidenttipari tutustui myöhemmin messualueelle rakennettuun tiedepäiväkotiin.

– Täällä Porissa asuu todistetusti Suomen onnellisinta kansaa. Onnellisuuden perusteina kaupunkilaiset mainitsevat ennen kaikkea kaupungin sopivan koon ja hyvin järjestetyt palvelut sekä kuulemma myös sopivasti kieroutuneen huumorintajun. Asuntomessukotien asukkaille on siis tiedossa häkellyttävän hauskoja hetkiä naapureidensa kanssa, Haukio lausui.

Haukion ja ministeri Kimmo Tiilikaisen puheenvuorojen jälkeen keskustelua jatkettiin SuomiAreena Goes Asuntomessut -tapahtumassa. Paneelissa mukana olivat Tiilikaisen lisäksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti, Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Diana Bergroth-Lampinen, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ja Porin kaupungin toimialajohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.

Keskustelua käytiin erityisesti Asuntomessujen Asuminen läpi ihmiselämän -teemaa sivuten. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, ettei ihmisen koko elinkaarta oteta riittävästi huomioon nykyrakentamisessa. Rossilahden mukaan rakentamisessa tulisi ottaa entistä paremmin huomioon ikäihmiset ja asumisen esteettömyys. Bergroth-Lampinen toi puolestaan esille Z-sukupolven asumistarpeet.

– Kun lähdetään suunnittelemaan toisaalta olemassa olevan muuttamista ja uusia asumisen kohteita pitäisi ottaa keskusteluun mukaan kaikenikäisiä. Näin saisimme suunniteltua ihmisen näköisiä asuinalueita, Bergroth-Lampinen sanoi.

Vuoden 2018 Asuntomessut Porissa

6.7.-5.8.2018

Teemana asuminen läpi ihmiselämän

Lisää tietoa Asuntomessujen sivuilta

Penttilän mielestä kirimistä Suomen asuntotilanteessa on etenkin yhteisöllisyyden suhteen.

– Erityisesti kerrostalopuolella yhteisöllisyys jää aika vähiin, Penttilä huomautti.

Hän toivoisi, että eri ikäkerrostumat kohtaisivat arjessa enemmän esimerkiksi taloyhtiöiden yhteisissä tiloissa.

Vainion mukaan suomalaisessa kaavoituksessa otetaan kohtuullisen hyvin huomioon ihmisen elinkaari, ja hän kiinnittäisikin huomiota asumisen erilaistumiseen.

– Suomessa on suuria asumiskeskittymiä ja toisaalta paljon maaseutua eivätkä nämä ympäristöt ole mitenkään tasa-arvoisia lähtökohdiltaan.

Yleisökysymyksenä nousi esiin asumisen hinta ja se, miten se vaikuttaa muuttoliikkeeseen.

– Asumisen hinta on eniten ihmisen toiveita ja unelmia rajoittava tekijä, ministeri Tiilikainen totesi.

Yksi tärkeä keino vaikuttaa asumisen jatkuvasti kohoaviin hintoihin on ministerin mukaan se, että sinne missä on pulaa asunnoista, rakennetaan lisää asuntoja. Tärkeää on myös se, että valtio tarjoaa kohtuuhintaista rakentamista ja ihmisen maksukyvyn mukaista vuokra-asumista.

Suomen pohjoinen sijainti ja neljä vuodenaikaa vaikuttavat rakennuskustannuksiin, mutta Tiilikainen nosti esille myös rakennus- ja asumiskustannusten suuren eron eri alueilla. Suomessa on reilusti tilaa, mutta maan hinta on noussut tietyillä alueilla turhankin korkealle.

Vainion mukaan onkin tärkeää tukea erilaista asumista kaavoituksella.

– Kunnilla ja kaupungeilla on siinä oma vastuunsa, miten rakentamista mahdollistetaan, Vainio muistutti.

– Toivon, ettei valtion, kaupunkien ja kuntien puolelta rohkaista liialliseen ahneuteen. Yhteiskunnan pitää hillitä asumisen kustannuksia. Nuoret perheet tarvitsevat niitä tilavimpia asuntoja ja siinä vaiheessa heidän rahoituskykynsä on heikoin, Penttilä puolestaan arvioi.