Asuntolainoja otetaan entistä enemmän yksin ja suuremmilla summilla

Yhä useampi suomalainen asuntolaina otetaan yksin. Erityisesti ensiasuntoa koskevat yhden hengen asuntolainat ovat kasvussa. Tätä selittää pääosin se, että yhden hengen taloudet ovat ylipäätään lisääntyneet Suomessa.

Eniten yhden hengen asuntolainoja otetaan Uudellamaalla – muualla Suomessa korostuvat suuret kasvukeskukset, kerrotaan Osuuspankista, Nordeasta ja Säästöpankista.

Osuuspankin asiakasdata paljastaa poikkeuksen: vaikka Uudellamaalla on määrällisesti eniten asuntovelallisia yhden hengen talouksia, pääkaupunkiseudulla yhden hengen asuntolainoja otetaan asukaslukuun suhteutettuna vähiten koko Suomessa.

–  Tätä selittää todennäköisesti se, että pääkaupunkiseudulla vuokra-asuminen on selvästi yleisempää kuin muualla maassa, toteaa Osuuspankin toimintoalueen johtaja Kaisu Christie.

Osuuspankissa noin puolet asuntolainoista otetaan yksin. Näissä lainoissa eivät siis ole mukana asuntolainat, jotka otetaan esimerkiksi yhdessä puolison kanssa niin, että kummallakin on oma, erillinen asuntolainansa.

Noin puolet yhden hengen asuntolainoista otetaan ensiasuntoa varten. Yksin liikkeellä olevat ensiasunnon ostajat ovat yleensä 20–30-vuotiaita ja asunnonvaihtajat 30–40-vuotiaita. Christien mukaan yhden hengen asuntolainat ovat selvästi harvinaisempia vanhemmissa ikäryhmissä.

Nordeassa vähintään joka neljäs asuntolaina otetaan yksin ja suurin osa näistä 30–39-vuotiaana.

–  Alle 30-vuotiaiden yksin ottamat lainat ovat lisääntyneet erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana, sanoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Lainasummat ovat kasvaneet

Pajalan mukaan yhden hengen asuntolainojen summat ovat kasvaneet Nordeassa tasaisesti vuosien varrella: viime vuonna keskimääräinen lainasumma oli 130  000–140  000 euroa.

Osuuspankissa yksin ensiasuntoa varten otetut lainat olivat toissa vuonna keskimäärin 115  000 euroa ja viime vuonna 125  000 euroa. Lainasummat ovat yleensä hieman korkeampia niiden yksin asuntolainaa ottavien aikuisten osalta, joilla on yksi tai useampia lapsia.

–  Asunnonvaihtajat sen sijaan tarvitsevat usein hieman pienempiä lainoja kuin ensiasunnon ostajat, sillä moni saa hyvän pesämunan myydessään vanhan asuntonsa alta pois, Christie toteaa.

"Kaikki hakijat arvioidaan samalla tavalla"

Säästöpankin liiketoimintajohtaja Markus Lauri kertoo, että yksin asuntolainaa hakevat henkilöt eivät ole pankille sen suurempi riski kuin muutkaan hakijat. Kaikki asuntolainan hakijat ja heidän lainan takaisinmaksukykynsä arvioidaan samalla tavalla: tärkeintä on mitoittaa ostettava asunto ja sitä varten tarvittavan lainan määrä oikein, jotta tulot riittävät lainan takaisinmaksun lisäksi myös muiden elämään liittyvien kulujen kattamiseen. Lisäksi on tärkeää varautua esimerkiksi yllättäviin menoihin ja muihin taloudellisiin riskeihin.

Samojen periaatteiden mukaan toimitaan myös Osuuspankissa ja Nordeassa.

–  Yksin asuvien maksukyky on joskus alhaisempi verrattuna kahden hengen talouksiin, jolloin mahdollinen lainamäärä voi jäädä pienemmäksi, huomauttaa Pajala Nordeasta.

Joskus neliöt vaativat kompromisseja

Yksin asuntolainaa hakeva voi joskus joutua tekemään kompromisseja asumisunelmansa suhteen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla etenkin yhden aikuisen lapsiperheiden on usein haastavaa löytää sopivaa asuntoa ydinkeskustasta pankin myöntämällä lainasummalla, kertoo Kaisu Christie Osuuspankista.

–  Yleinen trendi näyttääkin olevan se, että erityisesti lapsiperheet lähtevät myös kehyskuntiin saadakseen rahoilleen enemmän vastinetta – eli enemmän neliömääriä. Tätä tapahtuu toki myös muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa: lähikunnat kiinnostavat.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on Christien mukaan havaittavissa merkkejä myös toisesta ilmiöstä: ensiasunnon ostajat ovat entistä kiinnostuneempia rivitaloasunnoista ja omakotitaloista. Christie arvelee, että korona-ajan yleistynyt etätyöskentely selittää tätä.