Asuntolainamarkkinoille Ruotsin malli? "Se on vaarallinen tie"

Paunan mukaan tähän suuntaan suomalaisia lainanottajia ajaa kova kaupungistumiskehitys, joka nostaa asuntojen hintoja.

– Kuluttajien ostovoima ei kehity Suomessa hirveän rapsakkaa vauhtia, ei ainakaan sellaista vauhtia, mihin totuttiin vuosina 2000-2006. Ainut asia, mikä tässä yhtälössä voi joustaa, on lyhentyvyysaste.

Lainoja lyhennetään verkkaisempaan tahtiin, jolloin tilille jää enemmän käytettäväksi muuhun elämiseen. Tämä merkki on nähtävissä erityisesti Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa.

Pauna sanoo, että kyse on kuitenkin pitkällä aikavälillä, 5-15 vuoden sisällä, tapahtuvasta muutoksesta.

– Pitkällä aikavälillä näen merkkejä, että pohjoismaalaiset asuntolainamarkkinat yhdentyvät. Suomalainen erittäin korkea lyhentyvyyskulttuuri ja talletusrahoitteisuus muuttuvat yhä enemmän pohjoismaalaista mallia kohden, jossa lyhentyvyysasteet ovat vähän maltillisempia ja asuntolainat on rahoitetut katettujen joukkokirjalainojen avulla.

"Suomi muita Pohjoismaita jäljessä"

Ruotsissa lyhentyvyyskulttuuri on Paunan mukaan kadonnut, ja sitä herätellään uudelleen henkiin.

– Siellä yhdennytään kohti Suomen käytäntöjä. Tuleva malli on jotain Suomen ja Ruotsin ääripäiden välistä.

Suomessa asuntolainojen keskipituus alkaa nousta uudelleen.

– Nyt se on talouskriisin aikana lyhentynyt, koska alhainen korkotaso ja uusien lainojen nostomäärä ovat olleet pienet. Lainakanta- ja ajat ovat luontaisesti lyhentyneet. Pitkällä aikavälillä velkamäärät ja laina-ajat nousevat ja lyhennysasteet on koetuksella myös Suomessa aivan kuten muissa Pohjoismaissa. Me ollaan asuntolainaamisessakin muita Pohjoismaita 10-15 vuotta jäljessä.

Suomessa lyhentyvyysaste huippukorkea 

Suomessa lyhentyvyysaste on huippukorkea, 95-97 prosenttia. Niiden lainojen osuus, jotka eivät lyhene on mitättömän pieni verrattuna muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi Ruotsissa vuonna 2011 tehdyn kyselyn mukaan 34 prosenttia asuntolainoja ei lyhennetä suurissa kaupungeissa. Koko Ruotsissa vastaava luku oli 19 prosenttia.

– En ole sanomassa, että olisimme menossa Ruotsin malliin, ei missään nimessä, se on vaarallinen tie.

Pauna mainitsee, että asuntolainaamisen hullujen vuosien 2000-2008 aikaan pankit kilpailivat lyhentymättömyydelläkin, eikä lainoja ei tarvinnut lyhentää sillä mallilla, mihin Suomessa oli totuttu. Silloin esimerkiksi Handelsbanken alkoi tarjota Suomeen 50 vuoden lainoja, mutta ne eivät yleistyneet.

– Kriisi ehti tulla väliin, joka pysäytti tämä kehityksen. Kriisiä on kestänyt jokusen vuoden, minä aikana lainaaminen on tervehtynyt, marginaalit ja ehdot ovat asiakas- ja paikkakuntakohtaisia ja laina-ajat ovat tulleet selkeästi alle kahdenkymmenen vuoden.

Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajan mukaan nyt on omaan talouteensa kriittisesti ja realisesti punnitsevan asunnonostajan aika.

– Erityisesti niillä sinkuilla, joilla on jo puoliksi velattomat yksiöt kasvukeskuksissa, niin heillä on ostajavoimaa asuntomarkkinoilla. He voivat vallan mainiosti käydä tekemässä tarjouksia isommista perheasunnoista kasvukeskuksissakin.