Suomen asuntomarkkinoilla ei Nordean näkemyksen mukaan ole suurta vaaraa asuntokuplan synnystä. Suurimmassa osassa maata asuntojen hinnat suhteessa asukkaiden käytettävissä oleviin tuloihin eivät ole nousseet 2000-luvulla, vaan kääntyneet useimmissa maakunnissa laskuun, toteaa ekonomisti Pasi Sorjonen.
Pääkaupunkiseudun voimakas kasvu on sysännyt Uudenmaan omalle radalleen, joten siellä hinnat ovat vuodesta 2014 lähtien jatkaneet nousuaan suhteessa tuloihin. Myös Keski-Pohjanmaalla on sama ilmiö.
– Jos hintakuplaa haluaa etsiä, niin pitää kääntää katse pääkaupunkiseudulle ja sielläkin vielä joillekin yksittäisille alueille ja tietyn kokoisiin asuntoihin. Jos joku kuplan joskus löytää, niin se voisi olla jonkun tietyn alueen yksiöt, Sorjonen sanoi.
Uusi ilmiö asuntomarkkinoilla on, että yhtiölainojen osuus suomalaisten asuntolainataakasta on kasvanut. Jo noin 12 prosenttia kotitalouksien lainakannasta on yhtiölainoja, joten pankkien suhteellinen siivu velkakakusta pienenee.
Uusia kerrostaloasuntoja markkinoidaan nykyään usein suurilla yhtiölainoilla, jolloin asuntoon pääsee kiinni suhteellisen alhaisella ostohinnalla. Yhtiölainoihin sisältyy omat riskinsä, sillä niihin sisältyy usein kolmen vuoden lyhennysvapaa, minkä jälkeen asunnon rahoitusvastike nousee tuntuvasti. Ostajan on osattava itse varautua tähän, sillä yhtiölainan riskejä ei välttämättä lasketa mukaan silloin kun asuntolainaa myönnetään pankissa.
– Olemme tästä orastavasti huolissaan. Tämän ison lainaosuuden osalta ei käydä lainaturvakeskustelua, ei käydä työttömyyskeskustelua eikä korkoriskikeskustelua, sanoo Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller.