Pohjois-Englannissa Manchesterin kaduilla kulkeva huomaa väistämättä kodittomuuden. Kun vielä joitakin vuosia sitten ydinkeskustan kaduilla näkyi yksittäisiä makuupussissa yöpyviä, nyt määrä on moninkertaistunut.
Lontoon asuntokriisi on vanha uutinen, mutta asiantuntijajärjestö IPPR Northin mukaan tauti on leviämässä pääkaupungista kohti pohjoista. Samaa mieltä ovat Viv Slack ja Jez Green. He ovat perustaneet Street Support -verkoston, joka kokoaa yhteen kaikki kodittomille tukea ja palveluita tarjoavat järjestöt ja yhdistykset.
Kuten Lontoossakin, myöskään Manchesterissa koteja ei ole riittävästi, hinnat ovat nousseet ja uusiin kohteisiin rakennetaan pääasiassa vain kalliita asuntoja.
Lisäksi kiinteistöjä on eri syistä tyhjillään, ja sosiaalietuuksien leikkaukset ovat vieneet jo valmiiksi heikoilla olleilta vuokranmaksukyvyn.
– Jos joku ennen juuri ja juuri pystyi maksamaan vuokraa, leikkaukset olivat viimeinen niitti, Slack selittää.
Tästä on kyse:
– Asuntopulan taustalla on monia syitä. Yksi suurimmista on yksinkertaisesti pula erityisesti kohtuuhintaisista asunnoista.
– Pahin asuntopula on Lontoossa, mutta asiantuntijat ovat varoittaneet kriisin leviävän myös muihin kaupunkeihin, jos asiaan ei puututa.
– Hallituksen tavoitteena on rakentaa miljoona uutta kotia kuluvan hallituskauden aikana, eli vuoteen 2020 mennessä.
– Yksi tapa puuttua ongelmaan on vallan siirtäminen kansallisesta hallinnosta alueille: esimerkiksi Manchester äänestää tänä vuonna itselleen pormestarin.
– Devolution eli vallansiirto mahdollistaa asuntomarkkinoihin ja rakentamiseen puuttumisen paikallisella tasolla.
– Nykyiset toimet ovat asiantuntijoiden mukaan kuitenkin riittämättömiä.
– Lisätoimina on vaadittu lisää varoja erityisesti edullisten asumisvaihtoehtojen rakentamiseen ja esimerkiksi muutoksia verotuksessa siten, että tyhjät kiinteistöt saadaan asumiskäyttöön.
Lisäksi Slack ja Green pyörittävät Homeless Charteria, johon kuuluu noin kymmenen toimintaryhmää ja joka kerää paikallisia niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoita mukaan kodittomuutta ehkäisevään työhön.
Green huomauttaa, että Manchesterissa ongelman näkyvyyteen vaikuttaa myös kaupungin koko. Kun Lontoossa kodittomia on siellä täällä, Manchesterin keskusta on paljon pääkaupunkia tiiviimpi. Manchesteriin tulee palveluiden toivossa ihmisiä koko Pohjois-Englannin alueelta.
– Jotkut ajattelevat, että kodittomuus johtuu maahanmuutosta ja kodittomat ovat aina maahanmuuttajia, joilla ei ole sosiaaliturvaa. Se on vain osin totta, Slack selittää.
Järjestöt paiskivat töitä
Kaupungin kaduilla näkyy myös paljon erilaisia järjestöjä ja vapaaehtoisryhmiä jakamassa ruokaa ja kylmällä säällä esimerkiksi hanskoja kodittomille. Ne tekevät arvokasta työtä, mutta Charterin kautta Slack ja Green pyrkivät edistämään vielä suurempaa muutosta.
Yksi Slackin ja Greenin päätavoitteista onkin saada aikaan poliittinen muutos ja painetta esimerkiksi rakennuttajien suuntaan.
– Ensisijaisesti tarvitaan edullisia asuntoja. Kun ihminen saadaan omaa kotiin, on pystyttävä tarjoamaan sellaisia palveluita, jotta he eivät menetä kotiaan uudestaan, Slack selittää.
Samaa mieltä on yli puoli vuotta kodittomana ollut 41-vuotias Andrew. Hän on hakemassa iltaruokaa Coffee4Craig-järjestöltä Manchesterin katedraalin laidalta.
– Asunnon lisäksi monet tarvitsevat tukea ja opetusta elämänhallintaan. Jos sitä ei saa, joutuu uudelleen kadulle.
Nyt Andrew on tilapäismajoituksessa, mutta vielä ennen talven tuloa peti löytyi läheltä.
– Nukuin kolme kuukautta tuossa portailla, hän sanoo ja osoittaa katedraalin sisäänkäynnille.
Andrew muistuttaa, että ihan tyhjiksi katuja ei voida saada, sillä jotkut haluavat itse elää asunnottomina. Hän itse toivoisi yhden makuuhuoneen kotia, jossa aloittaa itsenäinen elämä uudestaan.
Kodittomaksi hän joutui tyttöystävän näytettyä ovea. Kun sosiaaliturvahakemukset vielä hylättiin, jokaöinen nukkumapaikka oli pakko etsiä ulkoa.