Kuluttajaneuvontaan tulevat valitukset asuntokaupoista koskevat useimmiten kosteusongelmia. Myyjälle esitetyt korvausvaatimukset menevät harvoin täysimääräisesti läpi.
– Asuntokauppoihin liittyen voidaan riidellä melkein mistä tahansa – vaikka siitä, että asunnossa on sokeritoukkia tai jääkaappi menee rikki vähän aikaa muuton jälkeen. Jonkin verran valitetaan yllätyksellisistä remonteista, eli asunto-osakeyhtiöön tulee esimerkiksi putkiremontin kaltainen isompi saneeraus, josta ei ole ollut tietoa papereissa tai ostaja ei ole tietoa lukenut tai ymmärtänyt. Yleisin valituksen aihe ovat kuitenkin erilaiset, usein nimenomaan kylpyhuoneeseen paikantuvat kosteusongelmat, johtava kuluttajaoikeusneuvoja Nina Konu kertoo.
Myyjä vastaa virheestä silloin, kun hän on esimerkiksi itse tehnyt kylpyhuoneremontin, joka onkin epäonnistunut vaikka kosteuseristyksien osalta. Kulut tulevat herkemmin ainakin osittain myyjän maksettaviksi myös siinä tapauksessa, että myyjä on jättänyt asioita kertomatta tai asunto on hiljattain remontoitu, jolloin ostaja ei voi olettaa ongelmia ilmenevän.
Asia on monimutkaisempi, jos kaupan kumpikaan osapuoli ei ole osto- ja myyntihetkellä tiennyt vioista.
– Joskus ongelmat kytevät pinnan alla ilman, että niitä voi mitenkään silmillä havaita. Ostaja saattaa huomata vasta remonttiin ryhtyessään, että joku laatta rupeaa irtoamaan. Tällaisessa tilanteessa aletaan herkästi tehdä vaatimuksia myyjälle.
Käytännössä piilevien vikojen maksumieheksi joutuu kuitenkin yleensä ostaja.
– Ensinnäkin aika, jonka sisällä ostaja voi esittää vaatimuksia myyjälle, on pääsääntöisesti asunto-osakkeissa kaksi vuotta ja kiinteistöissä viisi vuotta. Lisäksi virheiden pitäisi olla merkittäviä, jotta korjauskuluja alettaisiin jakaa myyjälle edes osittain. Asuntokaupat ovat isoja kauppoja: jos asunto on maksanut 300 000 euroa, niin muutaman tonnin kosteusremonttia ei välttämättä pidetä kovin isona kulueränä. Sitä paitsi asunto-osakkeessa iso osa korjauttamisen kuluista lankeaa asunto-osakeyhtiölle eikä ostaja maksa kuin pintamateriaalit, aina ei edes sitäkään.
Konu painottaa ostajan vastuuta.
– Oli vikoja mainittu papereissa tai ei, ostajan pitää ottaa huomioon ostettavan asunnon ikä. 1950-, 1980- ja 2000-luvuilla rakennetuista asunnoista voi olettaa erilaisia asioita. Mikäli ostaa muutaman kymmenen vuoden ikäisen asunnon alkuperäisellä kylpyhuoneella, kylpyhuoneen korjauttamiseen pitää varautua. Toisaalta jos kylpyhuone on remontoitu vuosi sitten, sen voi olettaa säilyvän kunnossa kauan aikaa, vaikka asunto olisi vanhempi.
– Ostajia joutuu jonkin verran toppuuttelemaan esittämästä vaatimuksia myyjille, koska löydökset ovat vähäisiä suhteessa kauppaan eikä asuntokauppalain mukainen virhekynnys ylity. Asioista on puhuttu ennen kaupantekoa suullisesti eikä niitä pystytä todentamaan jälkikäteen. Voimme ohjata kansalaisia kuluttajaneuvonnasta edelleen kuluttajariitalautakuntaan, jossa käsittely on maksutonta. Jos myyjä ei noudata sieltä tullutta ratkaisusuositusta, voidaan jatkaa oikeuteen. Ihmiset eivät kuitenkaan tunnu kovin herkästi lähtevän oikeuteen, ellei takana ole oikeasti useampien tuhansien eurojen intressi, Konu sanoo.
Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva
Lue myös Jokakoti.fi: Myytkö taloasi itse? Vältä karmeimmat virheet!