Asunnonostajan säästöpakko astuu pian voimaan – tätä se käytännössä tarkoittaa

Heinäkuussa voimaan astuva lainakatto tarkoittaa asunnon ostajalle säästöpakkoa.

Jatkossa asuntolainan ottajalla tulee olla säästöissä 10 prosenttia asunnon kauppahinnasta, sillä lainaa voi saada vain 90 prosenttia lainan reaalivakuuksien määrästä. Ensimmäistä asuntoa ostavalle omavastuuosuus on viisi prosenttia.

Heinäkuusta lähtien ostettavan asunnon koko kauppahintaa ei siis voi enää kattaa pelkästään asuntolainalla. 

Nordean vähittäispankin liiketoimintajohtaja Jussi Mekkonen kertoo, että jos asunnon ostaja tarvitsee rahoitusta koko asunnon hinnalle, myös lainakaton ylittävä osuus voidaan kuitenkin mahdollisesti rahoittaa tietyin edellytyksin.

– Käytännön toteutus on se, että (lainakaton) ylittävä rahoitusosuus tehdään erillisellä lainalla. Asuntolaina on maksimissaan sen 90 tai 95 prosenttia, mutta on mahdollista saada lisärahoituksena toinen, erillinen laina.

Pankit soveltaneet lainakattoa vapaaehtoisesti jo aiemmin

Tavallisesti asuntolainan suurimpana vakuutena on ostettava asunto. Koko asunnon kauppahintaa ei kuitenkaan yleensä hyväksytä vakuudeksi, vaan pankki määrittää asunnolle vakuusarvon ja rinnalle tarvitaan muita vakuuksia.

Esimerkki siitä, miten lainakatto vaikuttaa lainansaantiin 

Asunnon kauppahinta on 100 000 euroa. Pankki määrittää asunnon vakuusarvoksi 75 000 euroa. 

Vaikka lainanottajalla olisi lisävakuuksia jäljelle jäävän 25 000 euron edestä, lainaa voi saada enintään 90 000 euroa, eli 90 prosenttia lainalle asetettujen reaalivakuuksien määrästä.

Ensiasunnon ostajalle asuntolainaa voitaisiin myöntää 95 000 euroa, sillä heille lainakatto on 95 prosentissa.

Jatkossa lainakaton asettamia vaatimuksia ei voida kattaa henkilötakauksilla tai pankista ostettavilla täytetakauksilla.

Vakuudeksi voidaan asettaa todellista omaisuutta, kuten toinen asunto, kesämökki, osakkeita tai rahastosäästöjä.

Pankeista kerrotaan, että lainakaton tulo ei juurikaan muuta asuntolainan ottajien tilannetta, sillä suuri osa pankeista on ryhtynyt soveltamaan käytäntöä jo ennestään.

Finanssivalvonta on suositellut jo pitkään, ettei asuntolainojen suuruus nousisi yli 90 prosenttiin suhteessa ostettavan asunnon arvoon.

– Lainakatto ei muuta juurikaan asuntolainanhakijan tilannetta, koska olemme jo käytännössä käyttäneet lainakattoa. Suurin osa asuntorahoituksista on jo nyt alle tulevan luototusasteen ja jokainen poikkeus perustuu asiakkaan kokonaistilanteen huolelliseen arviointiin, Nordean varatoimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen kertoo.

Lainakattokäytäntöä on noudatettu jo aiemmin myös OP-Ryhmän pankeissa.

– Heinäkuun alussa voimaan tuleva lainakatto ei poikkea kovinkaan paljoa tähän asti noudatetusta käytännöstä. Muutos asiakkaille on siis varsin pieni, Osuuspankin liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Huttunen kertoo.

Säästöpakko saattaa aiheuttaa päävaivaa pienituloisille

Tulevaisuudessa asunnonostajan omien säästöjen merkitys voi kasvaa entisestään. Finanssivalvonta voi laskea lainakaton 80 prosenttiin saakka, jos asuntomarkkinoiden epäillään olevan ylikuumentumassa. Ensiasunnon ostajan lainakatto voi laskea alimmillaan 85 prosenttiin.

On siis mahdollista, että asunnon ostajalla tulisi olla säästöissä jopa 20 prosenttia asunnon kauppahinnasta. 80 prosentin lainakatto pakottaisi esimerkiksi 300 000 euron asunnon ostajan säästämään vähintään 60 000 euroa.

Nordean varatoimitusjohtaja Laine-Tolonen arvioi, että säästöpakko saattaa heikentää pienituloisten mahdollisuuksia saada asuntolainaa.

– Jossain määrin kyllä, sillä etukäteissäästäminen on pienemmillä tuloilla vaikeampaa. Asuntolaina perustuu kuitenkin aina ensisijaisesti asiakkaan maksukykyyn ja tämän arviointia lainakatto ei muuta.

Lainakatolla pyritään ehkäisemään ylivelkaantumista

Finanssivalvonnan riskienvalvontaosaston osastopäällikkö Jyri Helenius kertoo, että lainakatolla pyritään varmistamaan rahoitusmarkkinoiden ja talousjärjestelmän vakautta.

Järjestelyyn liittyy Heleniuksen mukaan myös kuluttajansuojanäkökulma: yksittäisen kuluttajan ylivelkaantumista pyritään ehkäisemään.

Heleniuksen mukaan lainakatto on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei kuitenkaan yksistään riitä haluttujen tavoitteiden saavuttamiseen.

– Lainakattohan tarkoittaa sitä, että asiakkaalle voi myöntää lainaa vain laissa määritellyn prosentin asiakkaan antamista vakuuksista. Monissa muissa maissa, joissa on vastaavan tapainen sääntely, lainakatto on asetettu suhteessa ostettavaan asuntoon ja sen arvoon. Suomessa tätä uutta vaatimusta kattamaan hyväksytään paljon laajemmin erilaisia vakuuksia.

Lue myös:

    Uusimmat