Hallitus mahdollistaa pidemmän laina-ajan, eikä omaa rahaa tarvita niin paljon kuin ennen. Kysyimme arvion muutoksista ekonomistilta nyt kun asuntomarkkinat sakkaavat.
Moni miettii tälläkin hetkellä työmarkkinoiden myllerryksessä, uskaltaisiko myydä asuntonsa tai ostaa uuden. Vaikka helpotusta velallisille on tuonut korkojen lasku, mediassa kerrotaan viikoittain asuntokaupan vaikeuksista. Uutisointiin on syynsä, sillä esimerkiksi uusien asuntojen kauppamäärä laski alkuvuonna kahdeksan prosenttia viime vuodesta.
Katso yllä olevalta videolta, millainen on Helsingin Tapanilassa sijaitseva uudiskohde, josta ei ole myyty yhtäkään asuntoa.
Vähäisempää julkisuutta ovat saaneet hallituksen puoliväliriihessä linjaamat toimet, joilla asuntokauppaa yritetään nostaa kuopasta. Yksi merkittävistä hallituksen toimenpiteistä on asuntolainan enimmäiskeston nostaminen 30 vuodesta 35 vuoteen.
Hypoteekki-yhdistyksen pääekonomisti Juho Keskinen suhtautuu hallituksen suunnitelmiin varovaisen myönteisesti, mutta kuitenkin kriittisesti. Keskinen ei usko mullistavaan piristysruiskeeseen asuntomarkkinoille.
– Jos hallitus saa suunnitelmansa lainsäädäntöön asti, silloin laina-ajan pidennys 35 vuoteen tuo asuntovelallisella joustoa arkeen. Velallisen on mahdollista suunnitella laajemmin, minkä mittaisen lainan haluaa ottaa.
Samaan hengenvetoon Keskinen kuitenkin muistuttaa, että luottolaitos päättää ehdoista. Suomen Hypoteekkiyhdistys eli Hypo on asumiseen ja asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos.
– Jatkossakin pankki tekee asuntovelalliselle stressitestin 25 vuoden laina-ajalla ja 6 prosentin korolla.
Laina-ajan pidentäminen 35 vuoteen on kuitenkin kaukana Ruotsista, jossa myönnetään jopa 100 vuoden asuntolainoja.
Lue myös:
Asuntojen hinnat luisuivat entisestään
Niina Kuhta kärsii kotinsa vaatekasoista - hamstraus vaatisi jo isomman kodin
Isompi velkaraha, pienempi omarahoitus
Asuntolainan kattoa nostetaan Suomessa 95 prosenttiin, kun vielä nyt se on pääsääntöisesti 90 prosenttia. Lainakaton nostaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että asunnon ostaja voi kattaa kaupasta aiempaa suuremman osan velkarahalla. Omaa rahaa tarvitaan siis vähemmän.
– Jatkossakin asuntovelallisella pitää olla riittävästi vakuuksia. Ihan viime vuosina kotitalouksien velka-aste on tilastollisesti itse asiassa laskenut, kun lainoja on lyhennetty. Uusia lainoja ei ole nostettu entiseen tapaan, toteaa Hypon pääekonomisti Juho Keskinen.
Keskisen mielestä kotitalouksien velka-asteen pienenemisen myötä laina-ajan pidentäminen ja lainakaton nostaminen ovat "tervetullut uudistus".
– Mutta se tosiaan jää nähtäväksi, saadaanko toimenpiteillä positiivisia vaikutuksia asuntomarkkinoille.