Jos suunnittelet asunnon ostamista, nyt on korkea aika ryhtyä säästämään.
Heinäkuussa voimaan astuva lainakatto tarkoittaa asunnonostajalle säästöpakkoa, sillä jatkossa asuntolainaa ei voi saada enää ostettavan asunnon koko kauppahinnalle.
MTV Uutiset listasi viisi kysymystä, jotka selventävät, miten lainakatto toimii, miksi se otetaan käyttöön ja kuinka suuri vaikutus sillä tulee olemaan.
1. Mitä lainakatto tarkoittaa?
Jatkossa pankit saavat myöntää asuntolainaa vain 90 prosenttia suhteessa lainan reaalivakuuksien määrästä. Ensiasunnon ostajille lainaa voidaan myöntää enimmillään 95 prosenttia.
Käytännössä se tarkoittaa, että asuntolainaa voi saada korkeintaan 90 prosenttia (ensiasunnon ostajille 95%) ostettavan asunnon kauppahinnasta.
Jäljelle jäävät kymmenen prosenttia (ensiasunnon ostajille 5%) on katettava omilla säästöillä. Lainakatto tarkoittaa siis myös osittain säästöpakkoa.
Esimerkiksi 200 000 euron arvoisen asunnon kohdalla asuntolainaa voi jatkossa saada enimmillään 180 000 euroa (190 000 euroa ensiasunnon ostajalle). Loput 20 000 (tai 10 000) euroa asunnonostajan täytyy maksaa omasta pussista.
Myös omavastuuosuus voidaan rahoittaa lainalla, mutta silloin kyse ei ole asuntolainasta, vaan jostain muusta lainatyypistä.
Asuntoa ei voi enää jatkossa siis ostaa pelkästään asuntolainalla.
2. Miten lainakatto vaikuttaa vakuuksiin?
Asuntolainan suurin vakuus on tavallisimmin ostettava asunto, jota varten lainaa on haettu. Asunnon koko kauppahintaa ei kuitenkaan yleensä hyväksytä vakuudeksi, vaan pankki määrittää asunnolle vakuusarvon.
Pankki voisi määrittää esimerkiksi 200 000 euron asunnon vakuusarvoksi 150 000 euroa. Jotta asuntolainan hakija voisi saada lainakaton mukaisen 90 prosentin asuntolainan, hänellä tulee olla lisävakuuksia jäljelle jäävän 50 000 euron edestä.