5 kysymystä säästöpakosta – asunnosta haaveileva, korkea aika ryhtyä säästämään!

Heinäkuussa voimaan astuva lainakatto tarkoittaa asunnonostajalle säästöpakkoa, sillä jatkossa asuntolainaa ei voi saada enää ostettavan asunnon koko kauppahinnalle.

MTV Uutiset listasi viisi kysymystä, jotka selventävät, miten lainakatto toimii, miksi se otetaan käyttöön ja kuinka suuri vaikutus sillä tulee olemaan.

1. Mitä lainakatto tarkoittaa?

Jatkossa pankit saavat myöntää asuntolainaa vain 90 prosenttia suhteessa lainan reaalivakuuksien määrästä. Ensiasunnon ostajille lainaa voidaan myöntää enimmillään 95 prosenttia.

Käytännössä se tarkoittaa, että asuntolainaa voi saada korkeintaan 90 prosenttia (ensiasunnon ostajille 95%) ostettavan asunnon kauppahinnasta.

Jäljelle jäävät kymmenen prosenttia (ensiasunnon ostajille 5%) on katettava omilla säästöillä. Lainakatto tarkoittaa siis myös osittain säästöpakkoa.

Esimerkiksi 200 000 euron arvoisen asunnon kohdalla asuntolainaa voi jatkossa saada enimmillään 180 000 euroa (190 000 euroa ensiasunnon ostajalle). Loput 20 000 (tai 10 000) euroa asunnonostajan täytyy maksaa omasta pussista.

Myös omavastuuosuus voidaan rahoittaa lainalla, mutta silloin kyse ei ole asuntolainasta, vaan jostain muusta lainatyypistä.

Asuntoa ei voi enää jatkossa siis ostaa pelkästään asuntolainalla.

2. Miten lainakatto vaikuttaa vakuuksiin?

Asuntolainan suurin vakuus on tavallisimmin ostettava asunto, jota varten lainaa on haettu. Asunnon koko kauppahintaa ei kuitenkaan yleensä hyväksytä vakuudeksi, vaan pankki määrittää asunnolle vakuusarvon.

Pankki voisi määrittää esimerkiksi 200 000 euron asunnon vakuusarvoksi 150 000 euroa. Jotta asuntolainan hakija voisi saada lainakaton mukaisen 90 prosentin asuntolainan, hänellä tulee olla lisävakuuksia jäljelle jäävän 50 000 euron edestä.

Vaikka reaalivakuuksia olisi koko asunnon kauppahinnan arvosta, lainakatto rajoittaa asuntolainan suuruuden 90 prosenttiin lainan reaalivakuuksien määrästä, eli 180 000 euroon. Ensiasunnon ostajan lainan suuruus olisi puolestaan enimmillään 190 000 euroa.

Lisävakuuksiksi voidaan asettaa todellista omaisuutta, kuten toinen asunto, kesämökki, osakkeita tai rahastosäästöjä. Lainakaton asettamia vaatimuksia ei voida kattaa henkilötakauksilla tai pankista ostettavilla, niin sanotuilla täytetakauksilla.

Lainakatto saattaa tehdä asuntolainan vakuuksiin liittyvistä käytännöistä monimutkaisemman oloisia, sillä jatkossa asuntolainan vakuuksiin liittyy kaksi rinnakkaista vaatimusta, eli pankin omat vakuusvaatimukset sekä lainakattosäätely, joista molemmat pitää täyttää.

3. Kannattaako nyt rynnätä pankkiin?

Jos asuntolainatarjouksen ehtii saada vielä kesäkuun aikana, lainakaton voi välttää, vaikka lainasopimus allekirjoitettaisiin vasta heinäkuun puolella.

Lainatarjoukset ovat voimassa yleensä vain rajoitetun ajan. Kesäkuun jälkeen lainakatto koskettaa kaikkia uuden asuntolainan hakijoita.

Lainakaton pelossa pankkiin tuskin kannattaa kuitenkaan rynnätä.

Suurin osa pankeista on soveltanut lainakattokäytäntöä jo ennestään. Pankeista kerrotaan, että lainakaton tulo ei juurikaan muuta asuntolainan ottajien tilannetta.

Finanssivalvonta on suositellut jo pitkään, ettei asuntolainojen suuruus nousisi yli 90 prosenttiin suhteessa ostettavan asunnon arvoon.

4. Miksi lainakatto tulee?

Lainakatto otetaan käyttöön, sillä sen katsotaan varmistavan rahoitusmarkkinoiden ja talousjärjestelmän vakautta.

Koska lainakatolla pyritään ehkäisemään asuntomarkkinoiden ylikuumentumista, Finanssivalvonnalla on mahdollisuus laskea lainakatto 80 prosenttiin saakka (ensiasunnon ostajille alimmillaan 85 prosenttia), jos asuntolainakanta kasvaa voimakkaasti tai arvioidaan, että kasvu ei ole kestävällä pohjalla.

Finanssivalvonnan johtokunta päättää kiristystarpeesta Suomen Pankin kanssa tehtyyn analyysiin perustuen.

Finanssivalvonnasta on kerrottu, että järjestelyyn liittyy myös kuluttajansuojanäkökulma: yksittäisen kuluttajan ylivelkaantumista pyritään ehkäisemään.

5. Vaikeuttaako lainakatto pienituloisten asemaa asuntomarkkinoilla?

On mahdollista, että lainakaton mukanaan tuoma säästöpakko saattaa heikentää pienituloisten asemaa asuntomarkkinoilla.

Mahdollisesti jopa 80 prosenttiin saakka laskeva lainakatto tarkoittaisi sitä, että asunnonostajan omien säästöjen merkitys kasvaisi entisestään. Etukäteissäästäminen on pienillä tuloilla kuitenkin usein vaikeaa.

Etenkin ensiasunnon ostajille laskettu 85 prosentin lainakatto saattaisi tuottaa harmia, sillä heillä ei ole mahdollisuutta käyttää edellisen asunnon myynnistä kertyneitä varoja omavastuuosuuden kuittaamiseen.