Asumisen kalleus puhuttaa: Onko maaseudun eläkeläisillä varaa muuttaa palveluiden äärelle?

– Asumiskulut viime aikoina ovat aika lailla kasvaneet, mutta matala korkotaso on auttanut omistusasujan tilannetta. Vuokrat ovat puolestaan nousseet kovaa tahtia. Vuokralainen ja omistusasuja ovat tällä hetkellä eri asemassa, Suomen Pankin ekonomisti Petri Mäki-Fränti muistuttaa.

Omistusasuminen onkin harvoin vaihtoehto kasvukeskuksiin muuttavalle opiskelijalle.

– Jos opiskelijoista puhutaan, aika tyypillisesti käydään töissä, että vapaan markkinan asunnoissa pystytään asumaan, Kiinteistöliiton Jukka Kero jatkaa.

Lisää pulmia vuokralla asuville pienituloisille voi olla luvassa, jos hallitus tarttuu EK:n täkyyn ja leikkaa asumistukea suunniteltujen päivähoitomaksujen alentamisen kattamiseksi. Kero ja Mäki-Fränti kuitenkin muistuttavat, että kyse on kokonaisuudesta työllisyyden parantamiseksi.

– Työllisyysvaikutukset voivat enemmän kuin kompensoida asumistukivaikutukset, Mäki-Fränti sanoo.

Asuminen vie palkasta yhä suuremman siivun

Asumisen hinta on kauhistuttanut pitkään erityisesti Helsingissä. Hypon viime keväisen tutkimukseen vastanneista joka kolmannen asumismenot olivat liian korkeat. Tuolloin asumiseen menee yli 40 prosenttia tuloista. Tänään Kiinteistöliiton julkaisemassa tutkimuksessa ei luvata helpotusta tähän.

– Lähivuosinakin asumismenojen kehitys on voimakkaampaa, kasvu kovempaa kuin nettotulojen kehitys, Kero sanoo.

Euroopan asumiskustannuksiin verrattuna asuminen Suomessa on yllättäen kuitenkin jopa keskitason alapuolella, Suomen Pankin Keski-Fränti jatkaa. Helsinkikin on halpa paikka asua, jos vertaa Lontoon tai Pariisin kasvukeskuksiin.

Saako eläkeläispari talonsa myytyä?

Kasvukeskusten ulkopuolella asumista, etenkin omistusasunnossa, on kuitenkin voitu pitää jopa huokeana. Mutta jos maalta on päästävä kasvukeskuksiin, voi oman asunnon tai talon myymisessä tulla haasteita, jos kunnan talous ei ole mallillaan.

– Voisin kuvitella, että eläkeläiskotitalouksilla tämä voi tulla ongelmaksi, jos voimat eivät riitä talon kunnostamiseen ja ylläpitämiseen, haluaa muuttaa palveluiden äärelle, se ei ole niin yksinkertaista kuin takavuosina, Mäki-Fränti tuumaa.

Kaavaa, kaavaa, enemmän kaavaa

Asumisen kustannuserot kasvukeskusten ja muun maan välillä ovat olleet omiaan myös hidastamaan muuttoliikettä pääkaupunkiseudulle, jonne kaivataan lisää väkeä töihin. Kero muistuttaa, että Helsingissä on sopeuduttava asumaan pienemmillä neliöillä kuin maaseudulla. Tai sitten edessä on sopeutuminen pitkään työmatkaan. Helsingin rajojen sisäpuolellakin on edullisia asuinalueita, mutta ei luonnollisestikaan aivan ydinkeskustassa.

Sekä Kerolla että Keski-Fräntillä on yksi toive ja ohje asumisen helpottamiseksi. Pääkaupunkiseudulle on kaavoitettava lisää asuinalueita, ja kaavoitusvauhdin on oltava selvästi nykyistä voimakkaampaa.