Asumistukijärjestelmälle voimakasta kritiikkiä: ”Kuin heittäisi bensaa liekkeihin”

– Suurin syy asumisen hintojen nousuun ovat löysät rahamarkkinat, mutta valtion asumistukijärjestelmä nostaa vielä hintoja kuin bensaa heittäisi liekkeihin, moittii professori Virén.

Asumistuki kasvaa Suomessa rajua vauhtia. Kymmenessä vuodessa tuettavien määrä on noussut 150 000:sta neljännesmiljoonaan kotitalouteen. Rahaa tarvitaan nyt tuplasti enemmän.

Asumista tuetaan miljardeilla

Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus mukaan luettuna valtion tuki perheiden asumiseen oli viime vuonna lähes 2,3 miljardia euroa. Tämän lisäksi asumiseen kuluu vielä kuntien maksamia toimeentulotukia. Suomalaiset eivät ole köyhtyneet, mutta vuokrat ovat nousseet vauhdilla.

Asuntotukien hallitsemattomaan kasvuun otti huolestuneena kantaa toissa viikon lauantain MTV:n Uutisextrassa myös tukia maksavan Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä.

– Suomi ei enää kestä nykyistä asunto- ja sosiaalipuolen tukiautomaattiviidakkoa, sanoi Hyssälä.

Asunnot suosittu sijoituskohde

Suomessa on nyt menossa Virénin mukaan miniasuntobuumi. Samanlainen on käynnissä myös Ruotsissa ja monissa muissa EU-maissa.

– Rahaa tehdään nyt asumisella, kun monet muut sijoituskeinot ovat ehtyneet, kertoo Matti Virén.

Kun omistusasunnoilla riittää kysyntää korkojen ollessa alamaissa, hinnat nousevat. Samalla nousevat myös vuokra-asumisen hinnat.

Vuokrat ovat nousseet kymmenessä vuodessa pääkaupunkiseudulla neljänneksen. Samaan aikaan muualla Suomessa nousu on ollut vajaa viidennes. Ja kun vuokrat nousevat, kasvavat myös tuet.

Kuluttajahinnat ovat nousseet samassa ajassa vain 13 prosenttia.

”Asumissektori on kultakaivos”

– Markkinat ovat vääristyneet. Kolmasosa vuokra-asunnoista ei ole verotuksen piirissä. Säätiöt ja yhteisöt eivät maksa veroja. Tämä on valtion kannalta huono bisnes, mutta itse asumissektori on kultakaivos, pohtii professori Virén.

Viren miettii lääkkeitä tilanteen normalisoimiseksi. Ne ovat korkotason nostaminen ja tukiaisten perkaaminen. Molemmat ovat poliitikkojen käsissä.

– Nyt kun asumistuissa ei ole mitään omavastuuta, ihmiset pyrkivät tietysti mahdollisimman tasokkaaseen asumiseen. Tukijärjestelmää pitäisi myös muuttaa niin, että se hillitsisi muuttoa pääkaupunkiseudulle, miettii Matti Virén.

Tungosta pääkaupunkiseudun vuokra-asuntoihin lisäävät osaltaan myös maahanmuuttajat, jotka pyrkivät Helsingin liepeille. Ja tämä ei ole vain Suomen ongelma. Muuallakin Euroopassa muuttovirta käy kohti pääkaupunkeja.

”Poliitikoille myrkkyä”

Tukien kasvu on saatava pysähtymään. Virénin arvion mukaan poliitikoilla ei kuitenkaan riitä happea tehdä tarvittavia muutoksia.

– Se on hirveää myrkkyä poliitikoille, sanoo Virén.

Professori kertoo kauhistuneensa, kun hän huomasi Suomen viennin laskeneen heinäkuussa vuoden takaisesta 13 prosenttia.

Asuntokauppa ja autokauppa ovat ne, jotka näyttävät Suomessa nyt pyörivän, mutta niillä ei pitkälle pötkitä. Valtion tukimenot kasvavat, mutta samalla myös eläkerahastot Virenin laskelmien mukaan kuivuvat. Talous ei perustu kasvuun vaan kulutukseen.

”Ei poppakonstia”

Ympäristöministeriön asuntopuolen ekspertti, pääsuunnittelija Tommi Laanti näkee myös kasvavan ongelman, johon ei ole lyhyen aikavälin ratkaisua.

– Tilanteeseen ei ole poppakonstia, miettii Laanti.

Laantin mukaan asuntojen ja vuokrien hintakehitykseen pystytään vaikuttamaan rakentamalla. Tuotantoa on lisättävä siellä, missä on tarvetta, kuten pääkaupunkiseudulla.

– Näin saataisiin hintaralli paremmin hanskaan. Kaupungistumisesta syntyviä ongelmia on vaikea taklata. Rakentamista on välttämätöntä lisätä sinne, missä on tarvetta, pohtii Laanti.

Laantin mukaan pitää rakentaa kalliin lisäksi myös kohtuuhintaista. Hänen mielestään viime aikoina hämmentynyttä julkisuutta saanut valtion tukema yleishyödyllinen asuntotuotanto toimii Suomessa pääsääntöisesti hyvin. Ja valtion tukema tuotanto on myös edullista.