Sillanpään mukaan Suomessa on kaikkialla jo kokonaisia kerrostaloja, joissa asuvista kukaan ei käy töissä.

- Kun aloitin asumisagenttina, kauhistuin, että onko tällaisia taloja todellakin olemassa. Vain lapset kävivät koulussa. Tämän jälkeen aloin lobata poliitiikoja ja saimme käyntiin projekteja, joissa pysäytetään nolla-aluekehitys, kertoo Sillanpää.

-  Takataskussani oli 500 euron seteleitä. Kyselin asukkailta, miten asuinalueesta tehdään viihtyisämpi ja jaoin rahaa uusille ideoille. Ensimmäisenä vuonna rahaa meni yli sataan ideaan. En kysellyt ongelmista, vaan panin asukkaat itse ideoimaan. Tästä tavasta tuli vuosittainen projekti, kertoo Sillanpää.

Sillanpään mukaan Suomessa ei ole vielä varsinaisia nolla-alueita. 

Kansanedustaja Tom Packalenin loppuvuodesta 2013 ehdottamaa esitystä kaupungin vuokralaisten pisteyttämisestä Sillanpää luonenhtii järkyttäväksi.  

– Se on kertakaikkiaan jäätävää. Kaikkialla Euroopassa pyritään pois asuinalueiden ghettoistamisesta. Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä uusia ratkaisuja ja kuunnella oikeasti asukkaiden toiveita, Sillanpää lisää.

Hämeenlinnan lähiöideoita:

Vauvamuskarit siirrettiin vanhainkotiin ja dementikot alkoivat laulaa.

Vanhukset vietiin koulun ruokalaan syömään ja nuoret kilpailivat siitä, kuka saa mummon pöytään.

Nuoret vietiin maalaamaan vanhainkotiin ja dementikot innostuivat piirtämään.

Koululaiset kasvattavat taimia ja istuttavat ne yhdessä vanhusten kanssa. Työttömät opettavat maahanmuuttajille Suomea.

Asukastuvalla ihmistä lähelle

Porin asumisneuvoja Petri Ahosen mielestä ihmisten kodeissa tehtävällä asumisneuvonnalla voidaan tavoittaa ihmiset.

- Asukastupa tuo lisäarvoa koko alueelle. Se auttaa arvostamaan omaa asuinaluetta. Sain purettua Porissa pullonkaulan luottotietonsa menettäneiltä, kun kaupunki vaati laittomasti kotivakuutusta vuokralaisilta. Nyt vaatimus poistettiin ja nämä toivottomatkin tapaukset ovat saaneet katon pään päälle, kertoo Ahonen.

Ahosen mukaan Porissa on tälläkin hetkellä sata asunnotonta ja uusia vuokra-asuntoja on tulossa vain 16 ensi vuonna.

Sillanpään mukaan yksi hienommista tarinoista on se, kun veljestään huolissaan olleesta nuoresta tuli nyt jo yli sataa nuorta auttanut nuoriso-ohjaaja. 

- Tämä nuori mies neuvotteli kaupungin liikuntatilat nuorten urheilemista varten. Hän tutustui yrittäjiin, joiden kanssa nuoret pelasivat salibandyä. Tätä kautta yrittäjät rupesivat tarjoamaan nuorille työtä. Nyt suurin osa on pysyvästi töissä ja kolmisenkymmentä on lähtenyt opiskelemaan. Tästä nuoresta miehestä itsestään tuli nuoriso-ohjaaja, hehkuttaa Sillanpää.

Erityisnuorisotyöntekijä Anni Heikintalon mukaan tärkeintä on nuoren oma tahto saada asiat järjestykseen. 

- Eräskin nuori kutsui asuinpaikkaansa kaukioksi eikä lähiöksi. Hän ei poistunut kotoaan kuin kerran viikossa kauppaan.  Lähellä olevat palvelut olivat todella tärkeässä roolissa, valaisee Heikintalo.