Astuisitko Hyperloop-putkeen? Ihmiset kiitäisivät kapseleissa lähes äänen nopeutta

Hyperloopilla tarkoitetaan umpioputkea, jossa matkustajat ja rahti kulkisivat kapseleissa. Kapselit liikkuisivat putkessa noin 1200 kilometriä tunnissa, eli kutakuinkin äänen nopeutta.

Kapselit leijuvat ilmapatjan päällä, mikä mahdollistaa todella nopea liikkumisen. Esimerkiksi matka Turusta Tukholmaan veisi vain noin 11 minuuttia.

Huiman nopeuden lisäksi Hyperloop tarjoaa mahdollisuuksia myös hintansa puolesta. Tulevaisuuden tutkija Risto Linturi kertoo, että Hyperloopin käyttökustannukset olisivat suhteellisen pienet. Toisin kuin junia, pienemmät kapselit voivat lähteä liikkeelle kun on tarve, joten ne eivät kulje kaupunkien välillä tyhjinä.

– Hinnat voisivat vastata henkilöauton kuluja, kun nykyään junakustannukset ovat autoa suurempia, Linturi arvioi.

Matkustajien totuteltava kiihtyvyyteen

Huomenta Suomen lähetyksessä haastatellut Linturi ja tiedetoimittaja Jari Mäkinen ovat vakuuttuneita, että suunnitelmat Hyperloopista esimerkiksi suurten kaupunkien välillä ovat realistisia. Kysymykseksi nousee rahoituksen ohella lähinnä kaavoitus, koska Hyperloop-putkien reitit ovat suhteellisen suoria.

Matkustajilla voi kuitenkin olla totuttelua putkikuljetukseen. Kiihtyvyys kapselissa on hieman suurempi kuin lentokoneen kiihtyvyys, minkä lisäksi läpinäkymätön matkustusputki voi kammottaa joitakin. Tähän vastaukseksi tarjotaan esimerkiksi maisemakuvia näyttävät ikkunanäytöt.

"Pää pystyssä kohti tulevaa"

Turvallisuuskysymyksiäkin on mietittävä. Jos yhdessä kapselissa sattuu esimerkiksi tulipalo, on koko järjestelmän pysähdyttävä, sillä kapseleita voi kulkea putkessa useita yhtä aikaa.

Linturista Hyperloop olisi myös Suomelle mahdollisuus lopettaa kengänkärkien tuijottelu ja kulkea pää pystyssä kohti tulevaa.

Tiedetoimittaja Jari Mäkinen on samoilla linjoilla.

– Jos Amerikasta olisi jotain tuotava niin Guggenheimin sijaan tällainen Hyperloop. Ihmiset tulisivat tänne vain ajamaan sillä, hän toteaa.