Nyt puhuvat asiantuntijat: Suomen koronastrategian keskiarvosanaksi yli 8 – ruusujen lisäksi toimille myös risuja: "Paljon valuvikoja on tullut selville"

Testaa, jäljitä, eristä ja hoida. Nämä neljä sanaa ovat tulleet monelle suomalaiselle tutuiksi viime kevään ja kesän aikana ja tiivistää sen, millä aseilla Suomi on lähtenyt taisteluun koronaa vastaan. 

Jo keväällä hallitus kertoi, että hybridistrategian tavoitteena on ollut estää viruksen leviäminen, terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen ja riskiryhmien suojeleminen. Mutta olisiko jotain ollut syytä tehdä toisin?

MTV Uutiset pyysi neljää alan asiantuntijaa arvioimaan Suomen koronastrategian kouluarvosanoilla. Tutkijoiden arvioilla strategia saa keskiarvosanan 8,1.

Pirta Hotulainen, dosentti, solubiologi, Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva: 6

Perustelut:
Minua on häirinnyt eniten se, että strategia ei ole kovin selvä ja hybridistrategiaa on viestitty kansalle todella huonosti. Aika harva, joka ei ole seurannut kunnolla, tietää mitä hybridistrategia tarkoittaa.

Strategia on ollut hyvin joustava, eikä tavoitteet ole mielestäni olleet tarpeeksi tiukat. Välillä on tukahdutettu ja välillä ei ole niin väliä, tuleeko tartuntoja. Olisi paljon selkeämpää tukahduttaa, joka tarkoittaisi sitä, että tartunnat pidettäisiin niin alhaisina kuin mahdollista rajoitteilla, jotka haittaisivat yhteiskuntaa mahdollisimman vähän.

Lue myös: Viranomaiset, skarpatkaa! Kun yksi nolla saa koko alan sydämet pysähtymään – miten tällainen sekoilu voi olla mahdollista?

Uusien tartuntojen seuraaminen on lähempänä tartuntojen saamisen hetkeä, jos testaus toimisi heti, kun oireet tulevat. Silloin seuranta olisi vain muutaman päivän jäljessä. Seurannallahan yritetään arvioida, kuinka monta tartuntaa tapahtuu juuri nyt. Sitä ei kuitenkaan voida mitata, vaan nykyisellä testausstrategialla vasta oireet paljastavat tartunnat ja oireiden kehittymiseen menee keskiarvoisesti 5 päivää. Eli paraskin mittari on koko ajan 5 päivää jäljessä.

Sairaalassa ja tehohoidossa olevien määrän mittarina pitäminen sen sijaan on koko ajan kolme viikkoa jäljessä tartuntojen tilanteesta. 

Haluaisin mittariksi myös sen, kuinka monta tartuntaa tulee tunnetusta lähteestä eli kuinka hyvin meillä on tartuntaketjut kunnossa.

Tuomas Aivelo, evoluutiobiologi, Helsingin yliopisto: 8+

Perustelut:
Jos ajattelee hybridistrategian pohjalla olevaa ajatusta eli ensin hillitään tehokkaasti ja sitten siirrytään kohdennetumpiin rajoitustoimiin, testaukseen sekä jäljitykseen. Strategiana se on hyvä ja vaikuttaa osittain toimivankin.

Aina voi tehdä paremmin, mutta olisiko edes ollut mahdollista löytää parempi toimintatapa.

Ehkä ongelmana on ollut reaktiivisuus, sillä paljon valuvikoja on tullut myöhemmin selville, esimerkiksi rajat, lentokenttävalvonta ja opastaminen. Toisaalta niihin on tartuttu nopeasti, kun ongelmia on ilmennyt. Tilanne ei ole missään vaiheessa levinnyt käsiin.

Matkustus on ollut yleinen ongelmakohta strategian toteuttamisessa. Esimerkiksi omaehtoisen karanteeniohjeet ovat hyvät, mutta siinä on ollut ongelmia, kuinka ihmiset noudattavat niitä.

Toisaalta on ollut hyvä, että riskialueelta tulevia lentoja on saatu testattua, mutta niitäkin aika vähäisesti. Tässäkin on alueellisia eroja. Turkulaiset tuntuvat olevan siitä paremmin kartalla kuin Helsinki-Vantaalla ollaan.

Paljon riippuu myös ulkomaista, eikä Suomi voi vaikuttaa kaikkeen. Viruksen laajalle leviäminen Ruotsissa aiheuttaa ongelmia, koska Suomeen on paljon liikennettä siitä suunnasta.

Lue myös: Tutkijoiden kauhuskenaarion tarjoama tartuntamäärä jatkaa laskuaan – silti edessä voi olla satoja päivittäisiä koronatapauksia jo muutaman viikon kuluttua

Juha Hernesniemi, neurokirurgisen yksikön johtaja, Zhengzhoun sairaala, Kiina: 8,5

Perustelut:
Uudessa taudissa tieto kertyy hitaasti ja erheitä sattuu alussa. Maskit olisi syytä ottaa käyttöön todella tiukasti Helsingin seudulla ja myös tarkennettava karanteenien noudattamista.

Suomi on harvaan asuttu maa, joten rajoitteet eivät tarvitse olla niin tiukkoja kuin Kiinassa. Ruotsin strategia tuntuu kauhistuttavalta.

Suomalaiset noudattavat ohjeita ja samalla valittavat koko ajan kaikesta. Ehkä ei olisi tarpeen naakkaparven tavoin kaikesta rääkkyä.

Pauliina Ilmonen, tilastotieteen apulaisprofessori, Aalto yliopisto: 10-

Perustelut:
Tähän mennessä Suomen koronastrategia on ollut arvosanaltaan 10-.

Voidaan katsoa ylikuolleisuutta Suomessa ja Euroopan maissa sekä bruttokansantuotetilastoja. Niiden kombinaatiosta huonompaa ei voi antaa.

Ylikuolleisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa maassa tapahtuu kuolemia enemmän tiettynä ajanjaksona kuin tavallisesti.

Miinuksella viittaan alkukevääseen, jolloin olisi ollut parempi, jos lentokenttien läpi ei olisi päässyt matkustajia. Tälläkin hetkellä toivoisin, etteivät rajat vuotaisi niin paljoa.

Nyt tartuntamäärät ovat olleet kasvussa. Toivottavasti pidämme arvosanan samana.

Lue myös: Tutkijat: Suomen koronastrategia on tehoton ja koronatorjunta muistuttaa vuotavaa soutuvenettä – "Veneen uppoamista ei ehkä voida estää"