Uutuuskirja kritisoi Suomen koronapäätöksiä – THL:n johtaja myöntää ylilyönnit: "Enemmän olisi pitänyt punnita sivuvaikutuksia niistä toimista"

Koronapäätöksiä on perusteltu sairaaloiden liiallisella kuormittumisella, mutta kirjan kirjoittajan mukaan vika ei suinkaan ole koronassa.

– Jos me katsotaan sairaalapaikkoja, niin se on noin puolet siitä, mitä se oli parikymmentä vuotta sitten, kertoo Heikki Peltola, kirjan kirjoittaja, infektiotautiopin professori emeritus MTV Uutiset Liven haastattelussa.

Miksi tällaista alasajoa on tehty?

– Se on tämä kustannusvaikuttavuus. Kun kiristetään erittäin pitkälle, sitten vaikeuksia tulee helpommin kuin pitäisi tulla, Peltola jatkaa.

– Kyllähän meidän terveydenhuollon resilienssi eli erilaisten kysyntäpiikkien kestokyky näyttää olevan aika heikolla tasolla, THL:n johtaja Mika Salminen arvioi. 

"Koulujen sulkeminen ollut aika tehoton toimi"

Infektiolääkärin koronasaaga- kirjan keskeinen väite on, että rajoitukset menivät liiallisuuksiin ja niistä syntyi vakavaa terveys- ja taloushaittaa. Ylilyöntejä tapahtui, myöntää asiantuntija.

– Oltiin vähän liian suoraviivaisia siinä, että miten puhuttiin vanhuksille siitä, että kuinka heidän pitäisi suojautua ja velvoitettiin heitä siihen, niin kyllähän se jälkiarvioinnissa ylilyönti oli. Enemmän olisi pitänyt jättää ihmiselle omalle vastuulle arvioida sitä riskiään. Ja sitten se, että kouluja suljettiin aika paljon, niin kyllä se jälkiarvioinneissa on ollut aika tehoton toimi, Salminen toteaa.

– Päätökset jouduttiin tekemään vähän oletusten varassa ja varmuuden vuoksi, johtaja jatkaa.

Salmisen mukaan vaikutuksia ja ne voivat olla pitkäaikaisia. Hän mainitsee esimerkiksi oppimisen vaikeudet ja mielenterveyden ongelmat.

Tiedostettiinko nämä vaikutukset päätöksiä tehdessä?

– Jälkiviisaana on helppoa sanoa, että ei silloin tietenkään ollut kunnollista arviota siitä. Kyllähän näitä päätöksiä on tehty hyvin pitkälle sen koronataudin estämiseksi. Enemmän olisi pitänyt punnita sivuvaikutuksia niistä toimista. Se on ehkä jäänyt vähän kevyeksi, Salminen toteaa. 

Kriisiin on vastattu rahalla. Valtion velkaa on kasvatettu 25 miljardia euroa pitkälti koronapandemiaan vedoten, kirjoittaa kirjan tekijä.