Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Satakunnan ja Etelä- sekä Keski-Pohjanmaan liitot järjestävät naakkajahdin ensi viikonloppuna, kun naakan rauhoitusaika virallisesti päättyy. Laji oli rauhoitettu vuoteen 2018 asti, kunnes lakimuutos salli sen metsästyksen riistanhoidollisessa tarkoituksessa. Tutkija luonnehtii jahtia eläimentappokilpailuksi.
Tapahtuman Facebook-sivulla kuvataan, miten naakka on yleistynyt Suomessa viime vuosina. Samalla ovat lisääntyneet eläimen aiheuttamat haitat.
– Naakat rikkovat rehupaaleja, aiheuttavat satotappioita ja ulostavat tuotantotiloihin lisäten tautiriskiä. Naakkojen pesät tukkivat ilmastointiputkia ja savupiippuja. Satapäiset parvet voivat olla todellinen riesa. Viljelijöillä on huoli tilanteen kehityssuunnasta, tapahtumakuvauksessa kerrotaan.
– Jahtipäivän järjestäminen on hyvä mahdollisuus parantaa maanomistajien ja metsästäjien keskusteluyhteyttä ja luoda toimivaa jatkuvaa yhteistyötä niin haittalintujen poiston kuin muunkin toiminnan osalta, teksti jatkuu.
Tapahtumaan osallistuvien toivotaan jakavan sosiaalisessa mediassa kuvia erityisellä tapahtumatunnisteella, jotta järjestäjät näkisivät, missä kaikkialla tapahtumaa vietetty.
Eläin- ja ympäristökysymyksiin erikoistunut tutkija Elisa Aaltola Turun yliopistosta julkaisi kriittisen kirjoituksen naakkajahdista blogissaan. Hänen mielestään tapahtuma kuvaa tietynlaisen luontosuhteen kärjistymistä.
– On näkyvissä ilmapiirin koventumista siinä, että jotain lajia vaaditaan hävitettäväksi. Minusta tämä naakkajahti liittyy tähän, hän kommentoi MTV Uutisille.
Pitkään maalla asunut Aaltola ihmettelee, miksi puhe naakkojen aiheuttamista haitoista on korostunut viime vuosina. Hänen mielestään MTK:n tapahtuma poikkeaa luonteeltaan aiemmasta metsästyskulttuurista.
– Ei ennen ollut tällaisia eläintentappokilpailuja. Tällainen tekee metsästämisestä jonkinlaista sirkusta.
Erityisen huolestuttavana hän pitää metsästyksen kohdistumista juuri naakkaan, joka on hänen mukaansa poikkeuksellisen älykäs ja tutkijoita kiinnostava laji.
– Älyllisesti ne ovat monessa suhteessa yhtä kehittyneitä kuin simpanssit tai muut ihmisapinat, hän sanoo.
Riistasuunnittelija pitää tapahtumaa perusteltuna
Riistasuunnittelija Ohto Salo Suomen riistakeskuksesta arvioi Suomen naakkakannaksi tällä hetkellä noin 110 000 paria.
– Kanta on kasvanut osin tuntemattomista syistä melko runsaasti viime vuosikymmeninä ollen 1990-luvulla noin 50 000 paria. Osasyynä ovat todennäköisesti kaatopaikat ja maaseutuympäristön muutos naakkaa suosivaksi, hän pohtii.
Salon mukaan naakka aiheuttaa vahinkoa maatiloilla esimerkiksi rehupaalivahinkojen sekä salmonellariskin muodossa.
– Naakkojen kerääntyessä erityisesti kotieläintilojen läheisyyteen, voidaan helposti päästä ”satapäisiin parviin” joten puheet näissä yhteyksissä naakkojen vahingoista ja runsaudesta ovat perusteltuja, hän toteaa.
Salo pitää perusteltuna, että naakkojen määrää harvennetaan erityisesti tilojen yhteydessä.
– Naakkojen metsästys arkiinnuttaa ne hyvin nopeasti, joten todennäköisesti niiden vahinkoalttius kyseisillä kohteilla vähenee ennen kuin naakkojen määrä sinällään merkittävästi metsästyksen seurauksena pienenee.
Myös ajatus metsästäjien ja maanomistajien keskusteluyhteyden parantamisesta kuulostaa Salon mielestä yleisesti ottaen järkevältä.
– On tosin hyvä muistaa, että iso osa metsästäjistä on myös maanomistajia, joten perinteisesti metsästäjien ja maanomistajien välillä on melko hyvät keskusteluyhteydet Suomessa.
– Metsästysseurat ja osin riistanhoitoyhdistykset ja Suomen riistakeskus ovat merkittävässä roolissa tämän yhteistyön ylläpidossa ja organisoinnissa.
MTK: kyse yhteyden luomisesta metsästäjien ja viljelilöiden välille
MTK Satakunnan toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Jaakkola kertoo, että vastaava naakkajahti järjestettiin Etelä-Pohjanmaalla vuosi sitten, ja tapahtumaa on nyt laajennettu jäsenistön toiveiden pohjalta.
Jaakkolan mukaan tapahtuman tiedotuksesta on voinut syntyä mielikuva, että tarkoitus olisi jakaa pelkkiä metsästyskuvia. Tämä ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus.
– Meillä ei välttämättä ole viestintäkanavia, jotta saisimme tietoa, missä naakkojen kanssa on ongelmia. Tämän kautta voimme tuoda viljelijöitä ja metsästäjiä toisiaan lähemmäksi, Jaakkola sanoo.
– Eri paikoissa on erilaisia ongelmia naakkojen kanssa. Tänäkin vuonna sosiaaliseen mediaan on tullut kuvia lintujen aiheuttamista vahingoista. Ratkaisujen ei tarvitse liittyä ainoastaan metsästykseen.
Jaakkolan mukaan maatilat ovat kokeilleet erilaisia karkottimia lintujen varalta. Pressut ja muut suojat eivät hänen mukaansa auta kaikissa tapauksissa.
– Kotitarve- ja pienemmillä alueilla ne vielä toimivat, mutta isommilla alueilla se ei ole mahdollista.
Jaakkola muistuttaa, että naakkoja on laillista metsästää myös poikkeusluvalla rauhoitusaikana. Jos tilallinen kokee ongelman oikein pahaksi, hän voi hakea poikkeuslupaa Riistakeskuksesta.
– Päätös on sitten poikkeusluvan myöntäjän käsissä, hän tiivistää.
Jaakkolan mukaan MTK:n jäsenistö on ollut tapahtumasta pääsääntöisesti mielissään saadun palautteen perusteella.
– Animalia- tai eläinsuojelupuolelta on tullut toisenlaista palautetta, hän kommentoi.
– Maanviljelys- ja maatalous elää luonnonläheisesti. Me emme ehkä ole luonnon suurin vihollinen.
Aaltola: rinnakkaiseloa ihmisen ja luonnon välille
Elisa Aaltola ei sulata väitteitä siitä, että metsästys olisi vain yksi keino eläinten aiheuttamien haittojen hillitsemiseksi.
– MTK:han suorastaan ajaa sitä, että tässä asiassa ei etsitä kompromissiratkaisuja. He olivat aloitteellisia siinä, että naakka poistettiin rauhoitettujen lajien listalta, hän sanoo.
Myös Jaakkolan vastauksessa kuvien jakamiseen liittyen on Aaltolan mielestä selittelyn makua.
– Kyllä sillä (tunnisteella) on tullut kuvia tapetuista eläimistä. Hankala ajatella, että sinne otettaisiin vaikka pellosta kuvaa. Ehkä MTK:ssa ei uskottu, että tapahtuma saisi niin paljon huomiota.
Aaltola kirjoittaa blogissaan, kuinka ”realistinen ja eettinen luonto- ja eläinsuhde loistaa poissaolollaan”. Realismilla hän tarkoittaa sitä, että ihmisten pitäisi pystyä tulemaan toimeen eläinten läsnäolosta aiheutuvan haitan kanssa.
– Olen saanut maataloustuottajilta kommentointia, miten he ovat keksineet keinoja häätää eläimiä esimerkiksi suojaamalla rehualueet. Eräs kommentoija toivoi, että valtion korvausmenettelyt eläinten aiheuttamista vahingoista tuotaisiin takaisin. Tällä tavoin valtio tunnustaisi viljelijän työn arvon.
Aaltolan mielestä luonnolla ja jokaisella eläimellä on arvoa muutoinkin kuin ihmisten hyötymistarkoituksessa.
– Meidän pitäisi muuttaa tapaamme puhua luonnosta. Kun ottaa huomioon, mitä haittaa ihmisestä on luonnolle ja miten monen lajin sukupuuton olemme aiheuttaneet, niin keskustelu eläinten haitoista vaikuttaa hitusen tragikoomiselta, hän tiivistää.
Aiheesta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.