Suomessa ei juurikaan tunnisteta ihmiskauppaa, joka kohdistuu suomalaisiin lapsiin tai maassa pysyvästi asuviin lapsiin. Näin toteaa ylitarkastaja Anni Valovirta Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.
– Meillä on sokea piste tässä asiassa. Meidän on mietittävä, miten tunnistaisimme ilmiön paremmin ja millä käytännön toimilla puutumme siihen ja huolehdimme nuorten turvallisuudesta paremmin, Valovirta toteaa.
Riski joutua ihmiskaupan uhriksi koskettaa erityisesti hatkaan lähteneitä lastensuojelulaitoksiin sijoitettuja lapsia ja nuoria.
– Hatkaamisen aikana nuori voi kohdata monenlaista hyväksikäyttöä ja näissä vakavissa hyväksikäytön muodoissa voi olla myös ihmiskauppaa, Valovirta sanoo MTV Uutisille.
– Nuori voidaan esimerkiksi pakottaa tekemään rikoksia jonkun muun hyväksi, mikä voi olla ihmiskaupan muoto. Tai kun hänet majoitetaan ja vastineeksi halutaan seksiä, niin myös tällainen voi täyttää ihmiskaupan tunnusmerkistön.
Yksi Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävistä on toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Valovirta sanoo, että haluaa nostaa aiheen julkisuuteen tällä viikolla julkaistun Hatkassa-raportin johdosta.
– Tutustuessani selvitykseen huomasin, että raportissa käy selkeästi ilmi se, miten hatkaamisen liittyy ihmiskauppaan ilmiönä.
Ilmiö koskettaa vuosittain satoja lapsia
Suomessa katoaa sijaishuoltopaikoista satoja lapsia vuosittain tuhansia kertoja. Pisimmillään nuoret saattavat olla kateissa viikkoja, kuukausia ja jopa vuosia.