Asiantuntija: Trump tekee sisäistä vallankaappausta – "Yrittää tuhota muut hallinnonalat"
1:52Katso video: Näin Donald Trump haastaa Yhdysvaltojen vallan rakenteet sisältä päin.
Julkaistu 11.06.2025 19:28
Sanna Voltti
sanna.voltti@mtv.fi
Donald Trumpin toinen presidenttikausi haastaa vallan rakenteita Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lähetti kansalliskaartin ja merijalkaväen sotilaita Los Angelesiin Kalifornian kuvernöörin Gavin Newsomin vastustuksesta huolimatta. Trump on myös uhannut ottaa käyttöön niin kutsutun kapinalain, mutta ei ole sitä vielä tehnyt.
Hänen hallintonsa on myös uhmannut tuomioistuimen päätöksiä.
Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa vierailleen maineikkaan Brownin yliopiston professorin Corey Brettschneiderin mukaan Trump haastaa Yhdysvaltojen vallan rakenteita, ja jopa termi "sisäinen vallankaappaus" ei ole kaukaa haettu.
Valtiotieteiden professori Corey Brettschneider on vastikään julkaissut kirjan The Presidents and the People: Five Leaders Who Threatened Democracy and the Citizens Who Fought to Defend It ja hän on Yhdysvalloissa hyvin suositun Oath and the Office -podcastin toinen juontaja.
Suomessa hän vieraili seminaaripuhujana.
Donald Trump ei ole yksi hänen kirjansa viidestä presidentistä, mutta yhtäläisyyksiä löytyy.
Brettschneider ei ole yllättynyt Trumpin toisen kauden tähänastisista käänteistä.
– Trump tekee paljon asioita, joita hän sanoi tekevänsä. Hän lupasi jo ensimmäisen kampanjansa aikana 2016 hallitsevansa diktaattorin tavoin. Hän uskoo, että Yhdysvaltain perustuslaki antaa hänelle oikeuden tehdä, mitä hän tahtoo. Valitettavasti hän ei ymmärrä järjestelmämme perusperiaatetta.
Yhdysvaltain perustuslaissa artikla 2 määrittää presidentin toimeenpanovallan, mutta myös rajoittaa sitä virkavalalla, jonka jokainen presidentti vannoo. Valan viestinä on säilyttää, suojella ja puolustaa Yhdysvaltain perustuslakia.
– Kun Trumpilta kysyttiin (haastattelussa), sitooko tämä vala häntä, hän sanoi, ettei hän ole oikein varma. Se kertoo, miten hän on sivuuttanut järjestelmämme perusperiaatteen, joka on oikeusvaltioperiaatteen mukaan toimiva hallinto, Brettschneider sanoo.
Donald Trumpin toisen presidenttikauden on sanottu haastavan Yhdysvaltain vallanjaon periaatteet. Historiallisesti on hyvin poikkeuksellista, että presidentti sivuuttaa oikeuden päätökset tai käyttää valtuuksia ohittaakseen kongressin. Poliittisessa tutkimuksessa puhutaan usein vallankaappauksista, jotka voivat tapahtua joko ulkoa tai sisältä käsin.
– Tämä on sisäinen vallankaappaus siinä mielessä, että presidentti yrittää tuhota muut hallinnonalat. Mutta Trumpin hallinto sanoo, että kyseessä on oikeudellinen vallankaappaus, koska oikeuslaitos yrittää pysäyttää presidentin. Eikä se ole ollenkaan totta, oikeuslaitos yrittää tällä hetkellä puolustaa oikeusvaltiomenetelmää.
Brettschneider sanoo, että vaikka aiemmatkin presidentit ovat uhanneet demokratiaa, on vain tämä hallinto uhmannut tuomarin määräystä.
Liittovaltion tuomari määräsi El Salvadoriin matkalla olevan lentokoneen kääntymään takaisin. Kone oli täynnä maahanmuuttoviranomaisten kiinni ottamia, oletetusti laittomia maahanmuuttajia, suurin osa heistä venezuelalaisia. Myöhemmin kuitenkin selvisi, että moni heistä ei ollut maassa laittomasti, eikä heillä ollut rikosrekisteriä. Heidät vietiin pahamaineiseen vankilaan El Salvadoriin ilman oikeudenkäyntiä.
– Hallinto sivuutti tuomarin määräyksen täysin. Nyt kun tuomari aloittaa oikeuden halventamista koskevat kuulemiset, meillä on todellinen huolenaihe, kunnioittaako hallinto niitäkään. Tämä on hyvin vakavaa, Brettschneider pohtii.
Brettschneiderin mukaan Trumpin hallinto myös viis veisaa sananvapaudesta, mutta näin toimittiin myös presidentti John Adamsin aikana.
Adams on yksi Yhdysvaltain perustajaisistä ja toimi presidenttinä vuosina 1797–1801. Adamsin aikana "kansankiihotuslaki" oikeutti rankaisemaan kaikkia, jotka puhuivat tai kirjoittivat pahaa presidentistä tai kongressista.
– Olemme ennekin selvinneet näistä haasteista. Emme niinkään oikeusistuinten avulla vaan ihmisten. Olemme valinneet parempia johtajia, presidenttejä, jotka ovat asettaneet demokratian rajat uudelleen. Mukaan lukien sananvapauden, Brettschneider sanoo.
John Adamsin ajalta on säilynyt yksi laki, ja se on Alien Enemies Act of 1798, jota Trump käytti karkottaessaan venezuelalaisia El Salvadoriin.
– Trump käyttää kaikkia lain pykäliä, joita hän voi, halventaakseen demokratiaa, tuota kyseistä lakia myös.
Brettschneider huomauttaa, että aina ei tarvitse mennä yli 200 vuotta takaisin Adamsin presidenttiyteen hakemaan esimerkkejä. Tuoreempi tapaus on Richard Nixon ja Watergate-skandaali 1970-luvulla.
Watergate oli poliittinen skandaali, jossa presidentti Richard Nixonin hallinto jäi kiinni demokraattien toimiston salakuuntelusta ja sen peittelystä. Skandaali johti Nixonin eroamiseen vuonna 1974 – ainoana Yhdysvaltain presidenttinä historiassa.
– Maailma oppi paljon Watergate-skandaalista, murtautumisesta demokraattien päämajaan. Se oli vain pieni osa siitä mitä Nixon teki. Hän määräsi "putkimiehensä" hiljentämään vastarinnan, Brettschneider miettii.
– Vaikka Trumpin avoin uhmakkuus lakia ja oikeusjärjestelmää vastaan on ainutlaatuista – se kuinka suoraan hän sitä tekee – meillä on myöskin viimeaikaisiakin presidenttejä, jotka ovat heikentäneet oikeusvaltioperiaatetta, hän jatkaa.
Brettschneiderin mukaan Nixon on esimerkki siitä, miten presidentti joutui eroamaan paineen alla.
Brettschneider sanoo olevansa optimisti ja toivoo, että Yhdysvallat löytää vielä oikean suunnan.
Yksi Yhdysvaltain perustajaisistä, Patrick Henry, varoitti kuitenkin perustuslain vaaroista.
– Hän sanoi: "Oletamme presidentin olevan hyvä ihminen. Mitä jos meillä on paha ihminen virassa? Mitä jos presidentti on rikollinen?" Demokratia ei toimi silloin. Suunta mihin olemme menossa, on se, että meillä on rikoksesta tuomittu presidentti ja näemme, että monet demokratian kriteerit eivät täyty. Tuomioistuimet eivät ole olleet niin tehokkaita kuin niiden pitäisi olla. Virkarikossyytteen pitäisi olla se prosessi, jolla presidentti voitaisiin poistaa virasta, mutta se ei tule tapahtumaan, ainakaan tällä kongressilla, ehkä seuraavalla. Mutta virkarikossyyte ei ole Yhdysvaltojen historiassa koskaan toiminut, Brettschneider kiteyttää.
Ennen Donald Trumpia virkarikossyytteeseen asetetut presidentit ovat olleet Bill Clinton vuonna 1998 väärästä valasta ja Andrew Johnson vuonna 1868, koska hän erotti ministerin laittomasti. Oikea syy oli kuitenkin, että hän vastusti republikaanien Reconstruction-politiikkaa eli etelävaltioiden jälleenrakennusta sisällissodan jälkeen, ja hänen katsottiin estävän orjuuden päättymisen jälkeisiä uudistuksia.
Demokraatit jäässä?
Paljon kysymyksiä on herättänyt demokraattipuolueen hiljaisuus. Vaalit hävinnyt puolue tuntuu olevan täysin ponneton.
– Demokraatit kärsivät tappion. Kestää jonkin aikaa selvitä tästä shokista; presidentti käyttää nyt armeijaa Kaliforniassa ja horjuttaa demokratiaa. Hän väärinkäyttää valtaansa protestien lopettamiseksi, hän yrittää sulkea yliopistojamme. Näitä iskuja sulatellaan nyt ja uskon, että alamme kuulla nyt vastauksia demokraateilta, Brettschneider arvioi.
Hän uskoo, että Trumpin virkarikossyytteellä välivaaleissa kampanjoivat demokraatit tulevat pärjäämään hyvin.
Tällä hetkellä Yhdysvalloissa käynnissä olevat mielenosoitukset saivat alkunsa demokraattiosavaltiosta Kaliforniasta. Naamioituneet maahanmuuttoviranomaiset (ICE) ratsasivat paperittomia maahanmuuttajia, minkä johdosta ihmiset ryhtyivät protestoimaan.
Presidentti Trump on määrännyt kansalliskaartin ja merijalkaväen sotilaita Los Angelesiin. Hän ei ole kuitenkaan ottanut käyttöön niin kutsuttua kapinalakia.
– Tämä on käänteentekevä hetki demokratialle ja uskon, että jos hän ylittää sen rajan, amerikkalaiset antavat vastauksensa osoittamalla mieltään rauhallisesti ja antamalla äänensä, etenkin tulevissa välivaaleissa, Brettschneider arvioi.
Yhdysvaltojen rooli kansainvälisesti on ollut pitkään maailman vanhin demokratia, "majakka maailmalle".
– Meidän pitää olla nyt nöyrempiä ja myöntää, että oma järjestelmämme on hyvin hauras ja ylimielisyys voi pilata sen. Tämä on nöyryyden hetki Yhdysvalloille ja hetki mennä itseemme ja todeta, että emme ole enää "maailman majakka". Meidän täytyy palauttaa demokratiamme.
Brettschneider myös uskoo, että vaikka nykyisellä hallinnolla on vikansa, se ei ole kääntämässä selkäänsä Ukrainalle.
– Kuinka haastava tilanne onkin, tällä hallinnolla on järkeä ja se ymmärtää, että emme voi hylätä maailmaa. Emme voi hylätä Ukrainaa, kun se taistelee demokratiastaan.
Moni amerikkalainen ymmärtää mitä on tapahtumassa, mutta Brettschneider arvioi, että etenkin jakaantunut mediakenttä tekee tilanteesta vaikean.
– Jotkut valehtelivat suoraan mitä tapahtuu, se on uhka demokratialle. Mutta uskon, että lopulta totuus voittaa, hän päättää.
