Ulkomaiseen vankilaan laittomasti karkotetun miehen tapaus on kärjistänyt Trumpin hallinnon ja oikeuslaitoksen välisen konfliktin.
Yhdysvalloissa on viime viikkoina kärjistynyt oikeustaistelu hallinnon ja tuomioistuinten välillä elsalvadorilaiseen vankilaan karkotetun marylandilaismiehen tapauksessa.
Tilanne on niin vakava, että maa on ajautumassa täysimittaiseen perustuslailliseen kriisiin, arvioivat Yhdysvaltain politiikan ja historian tutkijat STT:lle.
– Sitä on vaikeaa kutsua millään muulla nimellä. Istuva hallinto on ilmoittanut uhmaavansa korkeimman oikeuden yksimielistä päätöstä. Tämä on perustuslaillinen kriisi, ja tämä on erittäin, erittäin harvinaista, sanoo Yhdysvaltain historian tutkija Marko Maunula.
Presidentti Donald Trumpin hallinnon uhmaaman korkeimman oikeuden päätöksen mukaan hallinnon olisi edistettävä laittomasti karkotetun Kilmar Abrego Garcian palauttamista El Salvadorista.
Helsingin yliopiston vieraileva Fulbright-tutkija Joshua Wilson pitää käännekohtana El Salvadorin presidentti Nayib Bukelen aiemmin tällä viikolla tekemää vierailua Trumpin luona Valkoisessa talossa.
Johtajat tekivät selväksi, ettei Garciaa aiota palauttaa, kertoi CNN.
– Tämä on nopeasti etenemässä kohti päivänselvää perustuslaillista kriisiä, ja on hyvin mahdollista argumentoida sen puolesta, että olemme jo saavuttaneet sen pisteen, Wilson sanoo.
Valkoinen talo syyttää jengiläiseksi
Yhdysvaltain oikeusministeriö väitti viime viikonloppuna, että korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa käytännössä vain sitä, että Garcia saa palata Yhdysvaltoihin, jos hänet vapautetaan El Salvadorissa, kertoi sanomalehti Washington Post (WP).
Wilsonin mukaan korkeimman oikeuden sanamuotoilut jättivät aiemmin tilaa erimielisyyksille ja oikeudelliselle kädenväännölle, mutta hallinnon käytös oikeudessa yhdistettynä Bukelen vierailuun antaa tutkijan mukaan vaikutelman, että Trump on päättänyt olla piittaamatta korkeimman oikeuden päätöksestä.
Trumpin hallinto on esittänyt Garciasta vääristeleviä väitteitä, syyttäen tätä MS-13-jengin jäseneksi ja rikolliseksi.
Garciaa ei ole tuomittu rikoksesta ja hänelle oli myönnetty suojeltu asema, jonka olisi pitänyt estää hänen karkotuksensa El Salvadoriin.
Garcia on El Salvadorin kansalainen, joka saapui alun perin laittomasti Yhdysvaltoihin 16-vuotiaana.
Hän on naimisissa Yhdysvaltain kansalaisen kanssa, WP kertoo.
Hallinto on myöntänyt Garcian karkotuksen olleen virhe, mutta ei kuitenkaan ole kertonut ryhtyvänsä mihinkään toimiin miehen palauttamiseksi.
Vastaavaa viimeksi 1830-luvulla
Maunulan mukaan vastaavaa tilannetta löytyy Yhdysvaltain historiasta lähinnä kahden vuosisadan takaa 1830-luvulta, kun silloinen presidentti Andrew Jackson kieltäytyi noudattamasta korkeimman oikeuden päätöstä, jolla kiellettiin intiaanien pakkosiirrot.
– Hän sanoi niin, että onnea matkaan, jos yritätte pakottaa minua. Hän yksinkertaisesti viittasi kintaalla korkeimman oikeuden päätökselle.
Jacksonin toiminta johti "kyynelten tieksi" kutsuttuun etniseen puhdistukseen, jossa kymmeniä tuhansia alkuperäiskansojen jäseniä siirrettiin Yhdysvaltain kaakkoisosista Mississippijoen länsipuolelle.
Mitä seuraavaksi tapahtuu, jos hallinto ei noudata tuomioistuimen päätöksiä?
Wilsonin mukaan paljon riippuu nyt siitä, mitä alempi liittovaltion tuomioistuin ja korkein oikeus seuraavaksi tekevät, ja miten hallitus vastaa, jos oikeudet toteavat hallinnon rikkovan korkeimman oikeuden päätöstä.
– Ne kaksi askelta poistavat kaiken jäljellä olevan tulkinnanvaraisuuden siitä, olemmeko oppikirjamaisessa perustuslaillisessa kriisissä, Wilson sanoo.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan El Salvadorin CECOT-vankila uhkaa muuttua "mustaksi aukoksi" karkotettaville siirtolaisille ja muille ihmisille, joista Trumpin hallinto haluaa hankkiutua eroon.
Keskiviikkona demokraattisenaattori Chris Van Hollen vieraili El Salvadorissa, jossa hänen pyyntönsä Garcian vapauttamiseksi evättiin.
Pyynnöstä huolimatta senaattori ei myöskään saanut vierailla vangin luona tai keskustella tämän kanssa puhelimitse. Torstaina sotilaat estivät hänen vierailunsa vankilaan.
Myöhemmin torstaina Van Hollen kertoi viestipalvelu X:ssä, että hän tapasi Garcian.
Asiasta kertoi myös presidentti Bukele, jonka mukaan "nyt kun Garcia on vahvistettu terveeksi, hän saa kunnian jäädä El Salvadorin huostaan".
Kongressi voisi tyrmätä presidentin
Maunulan mukaan on vaikea sanoa, miltä seuraavat askelmerkit näyttävät, jos hallinto kerta kaikkiaan kieltäytyy tottelemasta korkeinta oikeutta.
– Korkeimmalla oikeudella ei ole mekanismia pakottaa ketään tottelemaan päätöksiään. Korkeimmalla oikeudella ei ole poliisivoimia tai mitään muuta fyysistä valtaa, Maunula sanoo.
– Korkeimman oikeuden valta rajoittuu täysin sen auktoriteettiin ja siihen, että ihmiset ja muut vallan pilarit tottelevat ja kunnioittavat korkeimman oikeuden päätöstä. Ja tämähän on yleensä ollut melkeinpä aina tilanne
Mikäli presidentti ja hänen hallintonsa jättävät kokonaan noudattamatta oikeuslaitoksen päätöksiä, jäljelle jäävät vain kongressin keinot rajoittaa presidentin valtaa.
Näistä äärimmäisin on virkasyyte ja siitä seuraava viraltapano, jos senaatti siitä päättäisi.
– Siihen se menisi, mutta tässä vaiheessa on hyvin, hyvin vaikea nähdä, että republikaanit tulisivat tuomitsemaan Trumpia, Maunula sanoo.
– Toivottavasti korkeimman oikeuden päätösten sivuuttamisesta ja kintaalla viittaamisesta ei tule uutta perinnettä. Sitä tässä on pakko toivoa.
0:54