Sosiaalinen media ja keskustelupalstat täyttyvät aggressiivisista viesteistä ja keskusteluista. Mistä tämä niin kutsuttu someraivo oikein kumpuaa?
Someraivo on monelle meistä tuttu ilmiö, jonka kohteeksi voi joutua nykypäivänä kuka tahansa. Viimeisimpänä julkisen someraivon kohteeksi joutui Teri Niitti, jonka kuvapalvelu Instagramiin lisäämä kuva sai aikaan aikaan välittömän palautevyöryn, johon ottivat osaa niin julkisuuden henkilöt kuin perheenäiditkin.
Saman ilmiön uhreiksi ovat viime vuoden aikana joutuneet niin lukuiset poliitikot kuin julkisuuden henkilötkin – jopa presidenttiä myöten. Myös pakolais- ja maahanmuuttokeskustelut käyvät yhä kiivaana. Mistä tämä niin kutsuttu someraivo oikein kumpuaa?
– Tietty kasvottomuus ja etäisyys toisiin ihmisiin lisää selvästi aggressiivisen viestinnän mahdollisuutta, kertoo dosentti Janne Matikainen Helsingin Yliopiston sosiaalitieteen laitokselta.
Netti ja sosiaalinen media ovat välineitä, joiden kautta omaa pahaa oloa voi purkaa helposti ilman seurauksia.
Aggressiivisesta keskustelusta raportoitu niin kauan kuin netti on ollut olemassa
Someraivo voi lähteä liikkeelle mistä vain. Ennen saatettiin kommentoida nimettömästi nimimerkeillä, mutta nykyisin on toisin. Sosiaalinen media on saanut aikaan sen, että kommentit julkaistaan pääasiassa omalla nimellä. Sosiaalisessa mediassa ei siis olla täysin kasvottomia, mutta ei kuitenkaan fyysisesti läsnä.
