Mainos

Asiantuntija someraivosta: "Nyt näyttää olevan normi, että kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa"

Sosiaalinen media ja keskustelupalstat täyttyvät aggressiivisista viesteistä ja keskusteluista. Mistä tämä niin kutsuttu someraivo oikein kumpuaa? 

Someraivo on monelle meistä tuttu ilmiö, jonka kohteeksi voi joutua nykypäivänä kuka tahansa. Viimeisimpänä julkisen someraivon kohteeksi joutui Teri Niitti, jonka kuvapalvelu Instagramiin lisäämä kuva sai aikaan aikaan välittömän palautevyöryn, johon ottivat osaa niin julkisuuden henkilöt kuin perheenäiditkin.

Saman ilmiön uhreiksi ovat viime vuoden aikana joutuneet niin lukuiset poliitikot kuin julkisuuden henkilötkin – jopa presidenttiä myöten. Myös pakolais- ja maahanmuuttokeskustelut käyvät yhä kiivaana. Mistä tämä niin kutsuttu someraivo oikein kumpuaa?

– Tietty kasvottomuus ja etäisyys toisiin ihmisiin lisää selvästi aggressiivisen viestinnän mahdollisuutta, kertoo dosentti Janne Matikainen Helsingin Yliopiston sosiaalitieteen laitokselta.

Netti ja sosiaalinen media ovat välineitä, joiden kautta omaa pahaa oloa voi purkaa helposti ilman seurauksia. 

Aggressiivisesta keskustelusta raportoitu niin kauan kuin netti on ollut olemassa

Someraivo voi lähteä liikkeelle mistä vain. Ennen saatettiin kommentoida nimettömästi nimimerkeillä, mutta nykyisin on toisin. Sosiaalinen media on saanut aikaan sen, että kommentit julkaistaan pääasiassa omalla nimellä. Sosiaalisessa mediassa ei siis olla täysin kasvottomia, mutta ei kuitenkaan fyysisesti läsnä. 

– Sosiaalisessa mediassa voidaan ladella toiselle tekstiä, joita ei tulisi sanottua toiselle kasvotusten. Helposti mennään mukaan pienistä asioista keskusteluun ja raivonpurkauksiin, Matikainen lisää.

Aivan uusi ilmiö someraivo ei ole, sillä aggressiivisestä viestinnästä on raportoitu jo niin kauan kuin internet ja sähköpostiviestintä on ollut olemassa, jopa 70-luvulta lähtien. Sosiaalisen median myötä ilmaisuun liittyvät paikat ovat kuitenkin lisääntyneet.

– Ratkaiseva piste oli viime kesän Olli Immos -kohu, jonka myötä tuntui, että jotain muuttui tässä Suomessa. Vihapuhetta on ollut kuitenkin jo noin 5–10 vuotta netissä. Tämä tietysti kytkeytyy myös muuhun yhteiskunnalliseen tilanteeseen.  

Vihapuheen yleistyminen on saanut aikaan sen, että keskusteluiden aggressiivisuus on arkipäiväistynyt, mikä on Matikaisen mukaan huolestuttavaa.

– Siihen ei enää kiinnitetä niin paljon huomiota, vaan siitä on tullut ihan ok ladella kaikenlaista tekstiä. Puhepaljous on saanut aikaan sen, että pitää tulla paljon aggressiivisempaa tekstiä, että tulee kuulluksi. 

Asiallinen kirjoittelu ei johda enää mihinkään, vaan kuulluksi tulemiseen vaaditaan entistä räväkämpää tekstiä. 

Kodin rooli tärkeässä asemassa

Vaikka netissä voi kirjoitella lähes mitä vain, tulisi kuitenkin muistaa, että kunnianloukkaukset ja herjaukset ovat rikollisuutta, joihin tulisi puuttua.

– Nyt näyttää olevan normi, että kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa vaan, Matikainen viittaa presidentin uudenvuoden puheesta seuranneeseen keskusteluun.

Täysin aggressiivisia keskusteluja ei voida kitkeä, mutta ne olisi hyvä poistaa sieltä, mistä pystytään.

Vaikka someraivo on ilmiönä tällä hetkellä suuri, Matikainen toivoo sen laantuvan lähitulevaisuudessa. Se ei kuitenkaan tule täysin katoamaan, varsinkaan itsestään. 

Sosiaalisen median kasvatus tulisikin aloittaa jo koulussa. Matikaisen mukaan opettajille olisi tässä asiassa täydennyskoulutuksen paikka, mutta pelkkää koulua ei kuitenkaan tulisi laittaa asiasta vastuuseen. Myös kodit ovat erittäin tärkeässä roolissa. 

– Jos vanhemmat eivät osaa käyttäytyä netissä, niin siitä ei hyvä seuraa, Matikainen muistuttaa. 

Vanhempien tulisikin miettiä tarkkaan omaa käyttäytymistään, sillä he toimivat esimerkkeinä lapsilleen.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.