Asiantuntija kiteyttää Venäjän huolta herättäneen sotaharjoituksen yhteen sanaan: "Monikärkiohjus"

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jyri Lavikaisen mukaan Venäjä yritti lypsää monenlaista hyötyä keskittäessään joukkoja Ukrainan rajan tuntumaan. Pääkohteena oli Ukraina, mutta samalla Venäjä pääsi esittelemään sotilaallista voimaansa ja viestimään, että maa on otettava kansainvälisessä politiikassa suurvaltana vakavasti.

–  Monikärkiohjus on hyvä sana kuvaamaan Venäjän tämäntyyppisiä operaatioita, Lavikainen sanoo.

Joukkojen laajamittainen keskittäminen Ukrainan vastaiselle rajalle ja Krimille nousi isoksi kansainväliseksi uutiseksi.

Lue myös: Venäjä aloitti joukkojensa vetämisen Ukrainan rajalta – Nato seuraa tarkasti

–  Luotiin uhkan tunne ja samalla ajatus siitä, että Venäjän tavoitteet tässä kriisissä on otettava vakavasti. Samalla kun painostetaan Ukrainaa, voidaan myös testata lännen reaktioita.

Lavikaisen mukaan tämänkertaisessa sotilaallisen voiman esittelyssä oli sekä tuttua että uutta. Joukkojen keskittämistä on nähty aiemminkin, mutta poikkeuksellista oli Ukrainan rajan tuntumaan vietyjen joukkojen suuri määrä.

Lavikainen uskoo, että ainakin valtaosa joukoista todella vedetään pois, kuten Venäjä on sanonut. Tämä voidaan myös nähdä ja todentaa, samalla tavalla kuin joukkojen saapumista pysyttiin seuraamaan.

–  Eri asia on, vedetäänkö ihan kaikki. Voi olla, että sinne jätetään esimerkiksi joitakin tuhansia. Hyvin voi olla, että Krimille jää pysyvästi aiempaa enemmän joukkoja. Lähiviikkoina nähdään, mikä tämä lopputulema on sotilaallisen tilanteen osalta.

Venäjä kertoi tänään aloittaneensa joukkojensa vetämisen Ukrainan rajalta. Maan puolustusministeri Sergei Shoigu ilmoitti torstaina, että sotaharjoitukset Ukrainan rajan tuntumassa ovat ohi ja joukot saadaan vedettyä pois viikossa.

Ukrainan pattitilanne

Aiempaa itsevarmemmin käyttäytyneen Ukrainan suuntaan Venäjän operaatiolla oli Lavikaisen mukaan selvä viesti: Venäjä ei anna kriisin päättyä, ellei saa tavoitteitaan läpi ja Ukrainaa toteuttamaan Minskin sopimusta haluamallaan tavalla.

Hän ei usko, että tuoreet viritykset Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tapaamisesta muuttavat tilannetta.

–  Vaikea uskoa, että Ukraina luopuisi omista tavoitteistaan viime viikkojen tapahtumien takia. Vielä vaikeampaa on kuvitella, että Venäjä luopuisi omistaan.

Minskin sopimuksen tarkoituksena on ollut vakauttaa tilanne Ukrainan ja Venäjän välillä, lopettaa sotatoimet Itä-Ukrainassa ja ylläpitää tulitaukoa.

Lännen paheksunta ei riitä

Venäjän selitykset joukkojen siirrolle muuttuivat pitkin matkaa. Perusteena olivat niin uhkaava tilanne Ukrainan rajalla, sotilasliitto Naton joukkojen keskittäminen lähemmäs Venäjän rajaa kuin se, että Venäjä saa omien rajojensa sisällä tehdä mitä haluaa.

Lännessä Venäjän toimet joka tapauksessa herättivät huolta ja paheksuntaa.

Venäjällä on Lavikaisen mukaan arvioitu, ettei joukkojen liikuttelusta koidu sille juuri haittaa. Jos länsi haluaa oikeasti vaikuttaa Venäjän toimiin, olisi maa pantava tilanteeseen, jossa se joutuisi ynnäämään toimistaan aiheutuvan sille itselleen enemmän haittaa kuin hyötyä.

–  Näyttää siltä, että Venäjä johto on hyväksynyt pitkän aikaa sitten, että suhteet länteen pysyvät huonoina. Tämmöinen paheksunta ei vaikuta heidän toimintaansa.