Asiantuntija: hyvä veli -kerhoissa salaseuramaisia ominaisuuksia

Vaikuttajaverkosto WoMan Ry on toiminut Suomessa 25 vuotta. Alkujaan se perustettiin järjestämään käytännön johtajakoulutusta naisjohtajille – siitä nimikin, joka on lyhenne Woman Managementista. Nykyään, kun naiset käyvät samoja kouluja kuin miehetkin ja sukupuolten välisen epätasa-arvon painopisteet ovat muuttuneet, WoMan ry järjestää verkostoitumistapahtumia, mentorointia ja yritysvierailuja.

– Nykyään olemme naisvaikuttajien järjestö, joka haluaa edistää aktiivisesti jäsentensä verkostoitumista työelämässä, kiteyttää WoManin puheenjohtaja Tuuli Kahma.

Kahma toteaa, etteivät naiset aina ole esillä niissä paikoissa, joissa valintoja johtopaikoille tehdään. Hän näkee verkostoitumisen ja omien verkostojensa käyttämisen taidot keinoina päästä näihin paikkoihin.

– Saamme jäsenpääoma käyttöön, kun jäsenet tutustuvat toisiinsa ja verkostoituvat. Ei riitä, että on verkostossa, vaan pitää oppia käyttämään verkostoja positiivisella tavalla hyväkseen, ja antamaan itse verkostoilleen. Meidän naisten pitää oppia tukemaan toisiamme.

Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Marjut Jyrkinen pitää ideaa hyvänä. Hän ei kuitenkaan rinnastaisi naisverkostoja hyvä veli -kerhoihin tai näkisi toimintaa vastavetona miesverkostoille. Jyrkinen ei usko verkostojen edistävän naisten uraa samalla tavalla.

– Toisen ihmisen uran ja elämäntilanteen tukeminen on eri asia kuin selkeä suosinta, Jyrkinen korostaa.

Kun WoMan on rekisteröity yhdistys ja avoin järjestö, hyvä veli -kerhot ovat julkisimmillaankin sikariklubeja. Hyvä veli -verkosto määritellään Jyrkisen mukaan siten, että toiminnan tarkoituksena on keskinäinen kohtuuttoman edun tavoittelu muita ulos sulkemalla. Hyvä veli -verkostot perustuvat lojaaliuteen ja vastavuoroisuuteen, kiitollisuuteen ja suosimiseen.

– Hyväveli-verkostolla voi olla salaseuramaisia ominaisuuksia ja sitä voidaan ajatella korruption muotona.

Vertaistuki tärkeää

Kaikki vaikeudet naisten uralla etenemisessä eivät kuitenkaan johdu miesten keskinäisestä suosimisesta ja miesverkostoista. Naisverkostoja ei tulisi siis edes nähdä varsinaisena vastaiskuna miesverkostoille tai yrityksenä kilpailla niitä vastaan, vaan keinona murtaa muita epätasa-arvon alueita työelämässä.

Esimerkiksi mentoroinnilla on usein roolinsa menestyneiden naisten taustalla ja WoMan tarjoaa siihen mahdollisuuden.

– Mentoroinnissa kokeneet senioriosaajat mentoroivat nuorempia henkilöitä. Mentori antaa hiljaista tietoa ja auttaa toista näkemään omat mahdollisuutensa. Hän jakaa kokemustaan nuoremman kanssa, kertoo karikoista ja tavoitteellisuudesta, Kahma selittää mentoroinnin etuja.

Jyrkinen vahvistaa, että mentoroinnin ja vertaistuen puute on yksi naisten urien etenemisen ongelmakohdista.

– Kun puhutaan johtajanaisista, vertaistuen puute omassa organisaatiosta on yksi uran ongelmakohdista. Johtajanaisen asemaan liittyy usein se, että etenkin miesvaltaisessa yhteisössä heidät nähdään koko oman sukupuolensa edustajana, vaikkeivät he haluaisi tulla nähdyksi sellaisena.

Vertaistuki ja mentorointi on tärkeää, sillä se auttaa hahmottamaan, ettei ole ainoa nainen johtajapaikalla, jolla on kokemuksia vastaavasta.

– Työsyrjintää osataan laittaa kontekstiin ja kokemuksia voidaan jakaa, Jyrkinen selventää.

Tasa-arvon saavuttamisessa monet keinot tarpeen

Vaikka naisten keskinäisestä verkostoitumisesta on hyötyä ainakin vertaistuen kannalta, sekä Kahma että Jyrkinen huomauttavat, että usein naisille on eniten etua verkostoista, joissa on molempien sukupuolien edustajia. Kahman mukaan WoMan on naisverkosto historiallisista syistä.

– Kun WoMan perustettiin, koettiin, että naiset voivat puhua avoimemmin keskenään. Ehkä aika tulee siihen, että syntyy sekajärjestöjä.

Jyrkinen ja Kahma ovat yhtä mieltä siitä, että epätasa-arvoa ylimmässä johdossa ei ratkaista ainoastaan verkostoilla tai ainoastaan lainsäädännöllä. Kehitys on hidasta ja tasa-arvoa tulee edistää monilla eri kentillä.

– Sukupuolten välisen tasa-arvon eteneminen on usein tuskallisen hidasta ja sen saavuttamiseen pitää olla monia keinoja ja toimijoita. Naisyhdistykset ovat perusteltavia ja tärkeitä, ei tasa-arvoa pelkällä lainsäädännöllä kovin nopeasti saavuteta, Jyrkinen huomauttaa.