Verkostoitumisen merkityksen kasvaessa työelämässä hyvä veli -verkostojen vastapainoksi on perustettu niin sanottuja hyvä sisko -verkostoja. Asiantuntijan mukaan naisverkostojen toiminta eroaa hyvä veli -kerhoista: naisverkostojen toiminta on avointa, kun hyvä veli -verkostot voivat olla yksi korruption muoto.
Vaikuttajaverkosto WoMan Ry on toiminut Suomessa 25 vuotta. Alkujaan se perustettiin järjestämään käytännön johtajakoulutusta naisjohtajille – siitä nimikin, joka on lyhenne Woman Managementista. Nykyään, kun naiset käyvät samoja kouluja kuin miehetkin ja sukupuolten välisen epätasa-arvon painopisteet ovat muuttuneet, WoMan ry järjestää verkostoitumistapahtumia, mentorointia ja yritysvierailuja.
– Nykyään olemme naisvaikuttajien järjestö, joka haluaa edistää aktiivisesti jäsentensä verkostoitumista työelämässä, kiteyttää WoManin puheenjohtaja Tuuli Kahma.
Kahma toteaa, etteivät naiset aina ole esillä niissä paikoissa, joissa valintoja johtopaikoille tehdään. Hän näkee verkostoitumisen ja omien verkostojensa käyttämisen taidot keinoina päästä näihin paikkoihin.
– Saamme jäsenpääoma käyttöön, kun jäsenet tutustuvat toisiinsa ja verkostoituvat. Ei riitä, että on verkostossa, vaan pitää oppia käyttämään verkostoja positiivisella tavalla hyväkseen, ja antamaan itse verkostoilleen. Meidän naisten pitää oppia tukemaan toisiamme.
Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Marjut Jyrkinen pitää ideaa hyvänä. Hän ei kuitenkaan rinnastaisi naisverkostoja hyvä veli -kerhoihin tai näkisi toimintaa vastavetona miesverkostoille. Jyrkinen ei usko verkostojen edistävän naisten uraa samalla tavalla.
– Toisen ihmisen uran ja elämäntilanteen tukeminen on eri asia kuin selkeä suosinta, Jyrkinen korostaa.