Johtamisen tyyli on murroksessa: nykyaikainen johtaja ei ole tärkeä pukumies, joka laskeutuu norsunluutornistaan alaisten pariin. Maaretta Tukiainen ja Jaana Villanen puhuvat kirjassaan naistapaisesta ja miestapaisesta johtajuudesta. Myös miehen johtamistyyli voi olla naistapainen.
Jos nainen johtaa, yritys menestyy. Se on fakta.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n analyysissä Naisten johtamat yritykset ja kannattavuus havaittiin, että naistoimitusjohtajan vetämä yritys on vastaavaa miestoimitusjohtajan vetämää yritystä kannattavampi. Naisten johtamat yritykset ovat noin kymmenen prosenttia vastaavia, miesten johtamia yrityksiä kannattavampia.
Tulos päti, vaikka huomioon otettiin vertailtavien yritysten koko, toimiala ja muut kannattavuuden kannalta mahdollisesti vaikuttavat tekijät.
Naisjohtaja voi identifioitua naisjohtajaksi – tai sitten ei. Ympäristö pyrkii kuitenkin luokittelemaan tietyt henkilöt tiettyyn ryhmään kuuluviksi. Siinä missä "naisjohtamista" on tutkittu, miesjohtamisen tutkimusta ei juurikaan ole. Mies johtajana on siis normaali, josta nainen johtajana poikkeaa.
Millaisia naiset sitten ovat johtajina?
Maaretta Tukiainen ja Jaana Villanen puhuvat naistapaisesta ja miestapaisesta johtajuudesta. Hämäävästä nimestä huolimatta myös miehen johtamistyyli voi olla naistapainen.
– Se on vain käsite. Emme halua puuttua sukupuoleen. Ei ole niin, että miehet ovat yhdenlaisia ja naiset ovat toisenlaisia, vaan me olemme kaikki monenlaisia, Maaretta Tukiainen kuvailee.
Kirjailijana ja muutosvalmentajana työskentelevä Tukiainen kirjoitti yhdessä kehitysjohtaja ja kehittäjä Villasen kanssa kirjan Huippunaiset. Kirja analysoi suomalaisnaisten tarinoiden kautta, mitkä asiat tekevät naisesta menestyneen urallaan.
"Naisvaltaisiin yrityksiin kohdistuu tutkimusyhtiön mukaan myös vähemmän lahjuksiin, petoksiin tai osakkeenomistajien välisiin riitoihin liittyviä skandaaleja."
– Lainaus teoksesta Huippunaiset
"Nykyinen työelämä edellyttää ihmisiä esiin ottavaa johtamistyyliä"
Miestapainen johtajuus käsitteenä merkitsee niin sanotusti perinteisempää johtamista.
– Se ei ole inspiroivaa ja visiolähtöistä johtamista, vaan enemmän sellaista, että ihmiset koetaan tietynlaisena systeemin osina, jotka yritetään saada tuottamaan tiettyjä asioita. On palkkioita ja rangaistuksia. Se on perinteisempi tapa, hieman hierarkkisempi, kuin millaista nykypäivänä tarvitaan, Tukiainen sanoo.
Naistapainen johtaminen ei ole yhtä hierarkkista, eikä siinä oteta isoja, hallitsemattomia riskejä. Johtamisen tyyli on murroksessa: nykyaikainen johtaja ei ole tärkeä pukumies, joka laskeutuu norsunluutornistaan karistelemaan sikarintuhkaa kiivaasti raatavien alaisten pöydille.
– Nykyinen työelämä edellyttää verkostomaisempaa, tasa-arvoisempaa, kuuntelevampaa, ihmisiä esiin ottavaa johtamistyyliä, jota on naisilla jostain syystä useammin. Ei välttämättä aina, mutta keskimäärin naisilla on näitä kykyjä enemmän kuin miehillä, Tukiainen sanoo.
Naistyyppinen johtaminen perustuisi siis dialogiin, kuuntelemiseen ja kanssakäymiseen, joka kannustaa työntekijää antamaan enemmän. Työntekijä sitoutetaan esimerkiksi tuotekehityksessä varhaisessa vaiheessa jakamaan ideoita, joiden kautta tuotetta voidaan kehittää. Perinteinen hierarkkinen malli käännetään ylösalaisin: kaikki ei lähde johtajasta.
"Hallitseva identiteetti selittää puolestaan jaotteluja ryhmiin "johtajat" ja "naisjohtajat". Miesten muodostama johto määrittää tällöin yrityskulttuurin sukupuolisokealla tavalla."
– Lainaus teoksesta Huippunaiset
– Naisille on luontaisempaa pystyminen esimerkiksi dialogiin keskimäärin. Tässähän on persoonapainotuksia, sitä en lähde kiistämään. Naisella on kyky dialogiin, eli hän kykenee olemaan paremmin läsnä ja kuuntelemaan, mitä toisella on annettavaa. Miesten johtamistyyli on perinteisesti historiassa ollut tietynlaista. Heillä on ollut vahvasti esimerkiksi numeroiden kautta yritysten johtaminen, kun naisella taas on tahtotila auttaa ja kannustaa muita ja hakea muiden osaamista, Villanen sanoo.
Colourbox
– Jos johtajalla on vahvaa osaamista jossain asiassa, hänen ei tarvitse olla hyvä kaikessa. Vahva ihminen ei runno toisia, vaan haluaa saada kaikki johtamaan. Paras johtaja loistaa siten, että muutkin loistavat, Villanen kuvaa.
Se, ettei esimiesasemassa istu naisia, on ongelma
Mutta mitä väliä sillä on, onko johtaja nainen tai mies? Emmekö me kaikki ole vain ihmisiä?
"Valitettavan usein --- keskustelu on saattanut saada sävyn, jossa koko ratkaisua naisjohtajuusongelmaan on haettu ajatuksesta, ettei sukupuolella olisi mitään merkitystä ja että optimaalinen tilanne saavutetaan, kun johtajanpaikkoja täytettäessä sukupuoliasiaa ei millään lailla huomioida."
– Lainaus teoksesta Huippunaiset
Se, ettei esimiesasemassa istu naisia, on monella tasolla ongelmallista. Jos tietyn ryhmän edustajat puuttuvat pomon palleilta, on mahdollista, ettei heidän ääntään koskaan kuulla. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että naisia koskevia päätöksiä tekevät pelkät miehet, ja eläkeläisten asioista päättäisivät nuoret.
– Koska ihmiset ovat inhimillisiä, taustamme rajaa meitä. Sen verran erilainen on kuitenkin keskimääräisen miehen ja naisen polku, että on siellä tiettyjä eroja. Esimerkiksi armeijassa ei hirveästi naisia ole, vaikka se on mahdollista. On kohtia, jotka tekevät sen polun erilaisiksi, ja siksi on erilaista osaamista. Onko yhteiskunnalla varaa jättää käyttämättä se kaikki, mikä olisi käytettävissä? Näemmekö kaiken potentiaalin, mitä oikeasti on, vai kuvittelemmeko vain, että tiedämme kaiken? Tukiainen kysyy.
– Jos yhteisiä päätöksiä ei päädy tekemään tasapuolinen ja edustava otos kaikkea sitä potentiaalia, viisautta, kokemusta, ymmärrystä ja erilaisia näkökulmia, mitä on tarjolla, eikö ole niin, että jotakin voi jäädä uupumaan? Ihan vain vahingossa? Sukupuolella voi olla väliä, tai voi olla, että sillä ei ole väliä. Ja nämä molemmat voivat olla yhtä aikaa totta. Usein ei ole joko–tai, vaan sekä–että.
Muutoksessa on tavallisesti kyse siitä, että näkymätön tehdään näkyväksi. Sitä kautta yhteiskunnan epäkohdat – kuten se, että suomalaista pörssiyhtiötä johtaa useammin Juha-niminen mies kuin nainen – tulevat näkyviksi.
Kyse ei siis ole siitä, että johtajan sukupuoli olisi tärkein merkitsevä seikka – kyse on tasa-arvosta ja siitä, ettei ihmisen potentiaalia jätetä käyttämättä siksi, että hän on sattunut syntymään tiettyyn sukupuoleen.
Entä, jos töissä tekee kuuden miljardin markan virheen? Katso video!
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.