Asiakirjat paljastavat: Tällainen olisi kiistelty suurmoskeija

Islamilainen pankki ja hautaustoimisto?

Moskeijan yhteyteen on suunniteltu myös erilaisia muita tiloja muun muassa ravintoloille ja hautaustoimistolle. 

Lisäksi hakemuksesta käy ilmi, että keskukseen on ajateltu tilaa myös islamilaiselle pankille. Sen erikoispiirre on, että lainasta ei peritä korkoa. Pankin liiketoiminta perustuukin mm. palvelumaksuihin. 

Jos keskukseen sijoittuu kaupalliselta pohjalta toimivia palveluja, ne vaikuttavat todennäköisesti siihen, millaista vuokraa kaupunki mahdollisesti perisi tontista. 

Helsingin kaupungin periaatteena on, että kaupallisille toimijoille vuokrat ovat korkeampia ja yleishyödyllisille toimijoille matalampia. 

Hankkeen valmistelijat toimittivat vuoden alussa varaushakemuksen Hanasaaren voimalan vieressä sijaitsevasta tontista. Asia raukesi, kun viranomaiset katsoivat, että voimalan onnettomuustilanteessa suuri ihmismäärä lähirakennuksessa olisi riski. Nyt kaupunki haarukoi hankkeelle uutta mahdollista tonttia. 

Tammikuussa jätetystä varaushakemuksesta kuitenkin ilmenee, millaista suurmoskeijaa Helsinkiin on haviteltu. Suunnitelmat ovat luonnollisesti täysin suuntaa-antavia, koska hanke on vasta alkumetreillä ja kaavailtu sijoituspaikkakin on vaihtumassa.

Varaushakemuksessa rakennuskompleksin kooksi kerrotaan 18 200 neliömetriä. Suurmoskeijan lisäksi sinne sijoitettaisiin ns. Dialogi-keskus. Tämä monitoimitila pitäisi sisällään sosiaalisen keskuksen sekä liikunta- koulutus- ja konferenssikeskuksen. Myös ulkotiloissa olisi määrä järjestää toimintaa. 

Keskuksen suunnittelijoiden mukaan keskus vahvistaisi muslimiyhteisön tasavertaista asemaa ja ehkäisisi jopa ääriliikkeisiin ajautumista. Hankkeen taustalla on henkilöitä, jotka edustavat kolmea yhdistystä: Suomen Muslimiliittoa, Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry:tä ja Suomen Musliminaiset ry:tä. 

Vetäjä on Pia Jardi, joka toimii sekä Muslimiliiton että Musliminaisten puheenjohtajana. 

Päiväkoti ja vanhusten keskus

Asiakirjoista käy ilmi, että sosiaaliseen keskukseen tulisi nuorisokeskus, leikkitiloja lapsille, naisten keskus, kirjasto, vanhusten keskus, päiväkoti ja työtiloja terveydenhoitajille.

Noin 40 lapsen päiväkotia on kaavailtu joko yksityiseksi tai kaupungin omaksi. Nuorisokeskuksen kerrotaan sopivan kaikille nuorille. 

– Tilat ovat valvotut ja auki iltamyöhään, hakemuksessa kerrotaan. 

Lisäksi rakennuksessa toimisi ruokala, kirjasto ja vapaata taide- ja askartelutilaa. Myös hyväntekeväisyysyhdistyksille olisi määrä tarjota tiloja. 

Koulutusmahdollisuuksia erityisesti naisille

Liikuntakeskukseen olisi tarkoitus sijoittaa uimahalli, kuntosali, palloiluhalli, tatami, ryhmäliikunta- ja tanssisalit sekä lasten ja nuorten temppurata. 

Koulutuskeskukseen puolestaan tulisi luokkia muun muassa kielien, musiikin, käsityön ja keittiötöiden opetukseen. Isompia tilaisuuksia varten olisi myös luentosali ja auditorio. 

Hakemuksen mukaan maahanmuuttajanaiset ovat erityinen kohderyhmä koulutustarjonnassa. Tätä on tarkoitus huomioida järjestämällä kohtuuhintaista lastenhoitopalvelua.  

Naiset ja miehet erikseen 

Hankesuunnitelmista käy monin paikoin ilmi, että käyttäjien ajatellaan jakautuvan eri tiloihin sukupuolten mukaan.

Rukoustilat ovat erikseen naisille ja miehille, samoin moskeijan aulat. Naisille on sosiaalisessa keskuksessa omat kokoontumistilat, jossa on äiti-lapsi-toimintaa. Suunnittelijat kantavat myös huolta siitä, että nimenomaan äidit pääsevät lastenvaunujen kanssa hyvin paikalle. 

– Maahanmuuttajanaisilla on usein monta lasta ja he käyttävät paljon lastenvaunuja, hakemuksessa kirjoitetaan. 

Myös liikuntakeskukseen sijoitettavan uimahallin vuorot jaettaisiin naisille ja miehille erikseen.

Hakemuksessa vielä erikseen huomautetaan, että "kaikissa liikuntatiloissa täytyy olla mahdollisuus suojata ne ulkopuolisten katseilta ja myös kulun pukuhuoneista saleihin täytyy olla suojattu". 

Rahoitus Bahrainista, Marokko ja Arabiemiraatit myös tukena

Keskuksen hinta olisi arviolta 110-140 miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttökustannukset 6-7 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelijat uskovat, että käyttömenot voitaisiin kattaa erilaisilla käyttömaksuilla ja tuotoilla, mutta myös "tarpeellista ulkomaista ja kotimaista toimintatukea on alustavasti luvattu keskuksen eri toimintoihin". 

Suunnitelman mukaan alkurahoitus tulisi Bahrainin kuningaskunnalta. 

– Muita jo eri tavoin hankkeesta tietoisia ja sitä tukevia tahoja ovat Marokon kuningaskunta ja Arabiemiraattien liitto, suunnitelmassa todetaan. 

Suunnittelijat vakuuttavat, että rakennuksen toimintaa koordinoiva säätiö olisi täysin suomalaisten käsissä. 

– Neuvotteluissa on tietoisesti ja selkeästi otettu huomioon ulkomaisen toiminnallisen vaikutuksen ja ohjauksen välttäminen, suunnittelijat vakuuttavat.