Helsinkiin kaavaillun suurmoskeijahankkeen kannatus näyttää huteralta sen tullessa ensimmäistä kertaa kaupungin päättäjien pöydälle tiistaina.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan on määrä tehdä kaupunginhallitukselle esitys siitä, varataanko moskeijalle tontti kaupungin keskustasta vai ei.
Lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus mahdollisesti jo tänä vuonna, mutta viimeistään tammikuussa. Käytännössä lautakunnassa linjataan siitä, onko hanke realistista toteuttaa.
STT sai kiinni kahdeksan kolmestatoista lautakunnan jäsenestä. Seitsemän heistä suhtautui hankkeeseen kielteisesti puoluetaustasta riippumatta, ja yksi ei halunnut lähteä ennakoimaan kantaansa. Vastaajia oli kaikista lautakunnan puolueryhmistä.
Lisäksi ainakin yksi, kokoomuksen Atte Kaleva, on jo aiemmin ilmoittanut vastustavansa hanketta.
Rahoitus ja seuraukset puhuttavat edelleen
STT:n tavoittamat lautakunnan jäsenet arvostelevat hanketta esimerkiksi epäselvistä rahoituskuvioista ja tarkoitusperistä.
Kaikki vastaajat totesivat, että eivät vastusta moskeijan rakentamista Helsinkiin ylipäänsä, vaan kyse on nimenomaan tämän yksittäisen hankkeen edellytyksistä.
Rahoitus on suuri kysymys, sillä rahoitusta koordinoi alkuvaiheessa Bahrainin kuningaskunta, Lähi-idässä sijaitseva öljyvaltio, jolla on tiiviit yhteydet muun muassa sunnalaiseen Saudi-Arabiaan.
Kysymyksiä on herättänyt muun muassa se, minkälaista uskontulkintaa moskeijassa harjoitettaisiin, missä määrin rahoittajat ohjailisivat moskeijan toimintaa ja onko olemassa esimerkiksi riskiä toiminnan radikalisoitumisesta.