Helsinkiin kaavaillun suurmoskeijahankkeen kannatus näyttää huteralta sen tullessa ensimmäistä kertaa kaupungin päättäjien pöydälle tiistaina.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan on määrä tehdä kaupunginhallitukselle esitys siitä, varataanko moskeijalle tontti kaupungin keskustasta vai ei.
Lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus mahdollisesti jo tänä vuonna, mutta viimeistään tammikuussa. Käytännössä lautakunnassa linjataan siitä, onko hanke realistista toteuttaa.
STT sai kiinni kahdeksan kolmestatoista lautakunnan jäsenestä. Seitsemän heistä suhtautui hankkeeseen kielteisesti puoluetaustasta riippumatta, ja yksi ei halunnut lähteä ennakoimaan kantaansa. Vastaajia oli kaikista lautakunnan puolueryhmistä.
Lisäksi ainakin yksi, kokoomuksen Atte Kaleva, on jo aiemmin ilmoittanut vastustavansa hanketta.
Rahoitus ja seuraukset puhuttavat edelleen
STT:n tavoittamat lautakunnan jäsenet arvostelevat hanketta esimerkiksi epäselvistä rahoituskuvioista ja tarkoitusperistä.
Kaikki vastaajat totesivat, että eivät vastusta moskeijan rakentamista Helsinkiin ylipäänsä, vaan kyse on nimenomaan tämän yksittäisen hankkeen edellytyksistä.
Rahoitus on suuri kysymys, sillä rahoitusta koordinoi alkuvaiheessa Bahrainin kuningaskunta, Lähi-idässä sijaitseva öljyvaltio, jolla on tiiviit yhteydet muun muassa sunnalaiseen Saudi-Arabiaan.
Kysymyksiä on herättänyt muun muassa se, minkälaista uskontulkintaa moskeijassa harjoitettaisiin, missä määrin rahoittajat ohjailisivat moskeijan toimintaa ja onko olemassa esimerkiksi riskiä toiminnan radikalisoitumisesta.
– Rahan alkuperää voi olla vaikea selvittää, kun rahoitusta koordinoi veroparatiisimaa Bahrain, lautakunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Risto Rautava, huomauttaa.
Hänen mukaansa kritiikki ei kuitenkaan nouse pelkästään rahoituskysymyksistä.
– Esimerkiksi sisäministeriön lausunnon mukaan moskeija ei lisää eri väestöryhmien yhtenäisyyttä vaan voi pikemminkin erkaannuttaa eri väestöryhmiä toisistaan pidemmällä aikavälillä, Rautava sanoo.
Myös ulkoministeriön mukaan rahoitus- ja taustatiedot ovat pahasti puutteelliset, ja sen tekemän arvion mukaan eri uskontokuntien jännitteet voisivat heijastua tämänkaltaisten hankkeiden kautta myös Suomeen.
Moskeija voitaisiin rakentaa aikaisintaan vuosien päästä
Hanke kaatuisi nykymuotoisena, jos kaupunginhallitus päättäisi siten, kuten lautakunta näyttäisi esittävän.
Jos kaupunginhallitus kuitenkin antaisi tontille suunnitteluvarauksen, järjestettäisiin moskeijasta arkkitehtikilpailu ja tontille tehtäisiin varaus.
Sen jälkeen alkaisi muutaman vuoden kestävä asemakaavoitustyö, ja asemakaavasta päättäisi lopulta kaupunginvaltuusto. Jos valtuusto hyväksyisi kaavan, päätöksestä voitaisiin vielä valittaa.
Näin ollen rakentaminen voitaisiin aloittaa aikaisintaan useiden vuosien päästä.