Asekätkentää, vakoilua ja työpaikkakiusaamista – Supon legendaariset päälliköt esittelyssä

Nykyinen päällikkö Antti Pelttari valittiin tänään jatkamaan Supon johdossa. Hän on ollut Supon johdossa vuodesta 2011. Päällikön tehtävä tuli auki, kun aikaisempi johtaja Ilkka Salmi valittiin Euroopan komission turvallisuusjohtajaksi, ja hän irtisanoutui Suposta. 

Suojelupoliisi on ollut vahvasti läsnä suomalaisessa yhteiskunnassa heti itsenäistymisestä lähtien. Sen päälliköt ovat olleet vaikutusvaltaisia henkilöitä.

Etsivästä Keskuspoliisista Valtiolliseksi poliisiksi

Valkoiset perustivat kesällä 1918 osaston, jonka tehtävänä oli sotilaallinen tiedustelu ja sisäisestä turvallisuudesta vastaaminen. Samasta juuresta versoi hieman myöhemmin Etsivä Keskuspoliisi, joka muokkautui monien historiankirjoituksesta tuntemaksi Valpoksi (Valtiollinen poliisi) 1930-luvun lopulla. Esko Riekki toimi tämän yksikön päällikkönä 1923–1938.

Sodan sytytettyä Euroopan ja siinä samassa Suomen liekkeihin, Valpon johto rakensi suhteet SS:n ja Saksan turvallisuuspoliisin johtoon. Jatkosodan aikana Valpo teki yhteistyötä natsi-Saksan SD-tiedustelupalvelun Suomen erityisyksikön kanssa. Joitain vuosia sitten tarkastetun väitöskirjan mukaan Valpo osallistui jatkosodan aikana Pohjois-Suomessa saksalaisten rinnalla aktiivisiksi kommunisteiksi tai juutalaisiksi määriteltyjen ihmisten surmaamiseen. Niin sanottu Valpo I toimi sodan loppuun Päämajan alaisuudessa muutamien johtajanvaihdosten ryydittämänä.

Oma lukunsa nykyisen, Antti Pelttarin johtaman, Supon historiassa ovat vuodet 1944–1949. Silloin Suomessa toimi Valpo II, Punainen Valpo. Tuona aikana erotettiin Valposta paljon aiempaa henkilökuntaa, joka korvattiin kommunisteilla ja muilla neuvostomielisillä. Punaisen Valpon syntyyn vaikuttivat muun muassa valvontakomissio ja asekätkentäjutun paljastuminen. Sosiaalidemokraattisen hallituksen noustua valtaan Valpo II hajotettiin vuonna 1948.

Supo Valpon korvikkeeksi

Nykyisenkaltainen Supo perustettiin vuonna 1949. Sen johdossa on ollut ennen Pelttaria kuusi päällikköä.

Supon pitkäaikainen, ensimmäinen päällikkö Armas Alhava otti tehtäväkseen kommunistien soluttautumisen estämisen, siinä onnistuen. Everstiluutnantti Arvo Pentti (kuvassa) oli Mannerheimristin ritari ja päällikkyyden lisäksi Suomen ulkoministeri. Asekätkentäänkin osallistunutta Penttiä epäiltiin KGB-yhteyksistä päällikköaikanaan.

Seppo Tiitisen (kuvassa yllä) nimi pysyy otsikoissa ja kansan suussa monesta syystä. Yksi niistä on Supon entisen päällikön mukaan nimetty lista, jolla on 18 suomalaisen nimet. Listalla ei sen salaajan Seppo Tiitisen mukaan ole vakoojiksi epäiltyjä, mutta hän ei halua antaa sen pilata kenenkään edelleen aktiivisesti esimerkiksi työelämässä olevan mainetta turhaan.

Tiitistä seurannut Eero Kekomäki on ansioitunut kirjailijana päällikön tehtävistä eläkkeellejäämisensä jälkeen.

Seppo Nevalan Supo-ura oli myrskyjä täynnä. Jo ennen päällikkyyttä matkassa on pieni, mutta mielenkiintoinen alku. Hän ehdotti sisäministeriön poliisijohtajana toimiessaan Supon lakkauttamista. Nevala joutui vuonna 2004 vastaamaan oikeudessa syytteisiin suojelupoliisin toiminnasta Soneran teleurkintajutussa. Syytteet hylättiin lopulta.

Nevala profiloitui myös niin sanottuihin Stasi-oikeudenkäynteihin johtaneissa vuoden 2002 tutkinnoissa valtiollisen poliisin päällikkönä.

Vuonna 2002 Suojelupoliisi kertoi epäilevänsä Alpo Rusia törkeästä vakoilusta DDR:n hyväksi peitenimellä ”PEKKA” vuosina 1969–1976. Erittäin monisyisen tutkinnan, mediamyllytyksen ja henkilökohtaisten kirjelmien jälkeen käteen jäi fakta, jonka mukaan Alpo Rusin vanhempi veli Jukka Rusi oli luovuttanut asiakirjoja DDR:lle.

Jukka itse tunnusti asian. Supoa syytettiin muun muassa siitä, että se ei koskaan korjannut julkisuudessa Alpo Rusin mainetta ja osuutta vakoiluepäilyyn. Tapauksen sotkuinen jälkipuinti jatkuu osittain edelleen. Seppo Nevala kuoli joulukuun alussa 2008 kotonaan sairauskohtaukseen.

Kuohuvien vuosien jälkeen suojelupoliisin johtoon nousi Ilkka Salmi. Hän toimi Supon päällikkönä vuoteen 2011, kunnes siirtyi siirtyi EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen johtoon. Tosin vuonna 2010 julkisuuteen nousi kohu Supon työpaikkakiusaamisesta. Asiat olivat saaneet alkunsa jo Nevalan kaudella.

Salmen jälkeen tehtäviä valittiin väliaikaisesti hoitamaan Antti Pelttari. Hän siis myös jatkaa tehtävässään seuraavat viisi vuotta.