Apua työttömän arkeen – aloita puhtaalta pöydältä

Työttömyys on nykyään yleistä ja se saattaa olla hyvinkin vaikea elämänkokemus. Upeaa työtä! -kirjassa kuitenkin muistutetaan, että työttömyys voi olla myös mahtava mahdollisuus rakentaa elämää uudelleen kutsumuksensa ympärille. Työttömänä voi nimittäin tutkia rauhallisesti sitä, mitä oikeasti haluaa tehdä.

Listaa mieleisiä asioista

Jotkut tietävät unelma-ammattinsa jo melkein ennen kuin osaavat edes kävellä, mutta osalla oman kutsumuksensa löytyminen kestää hieman kauemmin. Lauri Järvilehdon opuksessa suositellaankin, että omaa kutsumustaan kannattaa etsiä kokeilemalla esimerkiksi uutta harrastusta, tarjoamalla apua paikallisille hyväntekeväisyyskohteille tai hakemalla mielenkiintoisten yritysten harjoittelupaikkaa.

Kannattaa myös tehdä listaa, joilla saa selkoa haluamiinsa asioihin. Mitä asioita elämässään tekee juuri sen takia, että oikeasti haluaa ja mitä vain sen takia, että joku pakottaa? Tykkäätkö esimerkiksi luoda asioita omin käsin? Nautitko esiintymisestä, kirjoittamisesta, opettamisesta, ideoimisesta, johtamisesta, urheilemisesta tai toisista huolehtimisesta. Kirjoita ylös asioita, joista pidät ja listaa ylös myös ne asiat, joista et pidä.

Työnhaku on kokopäivätyö

Työttömänä kannattaakin suhtautua työhakuun aivan kuin täysipäiväisenä työnä, sillä se vaatii aikaa ja hermoja. Työnhaussa kannattaa myös muistaa olla oma-aloitteinen, aito ja sinnikäs.

Kartoita työmahdollisuuksia ja tutustu myös erilaisiin työnhaun menetelmiin ja tukijärjestelmiin. Kannattaa hakea työnhakuun apua siihen erikoistuneilta yrityksiltä ja virastoilta.

Avoimia työpaikkoja listaavien nettisivustojen lisäksi kannattaa myös käydä selaamassa mielenkiintoisen yrityksen verkkosivuja. Listaa esimerkiksi muutamia sinua kiinnostavia firmoja ja ole heihin rohkeasti yhteyksissä. Ennen yhteydenottoa kannattaa perehtyä paikkaan ja kirjoittaa ylös myös asioita, jotka haluat tulevan ilmi keskustelun aikana.

Ansioluettelo

Hyvä ansioluettelo on lyhyt ja ytimekäs, koska useimmat työhönottajat silmäilevät ansioluettelon keskimäärin kahdeksassa sekunnissa. Upeaa työtä! -kirjan mukaan ansioluettelossa tulisi olla vain ne tiedot, joilla on hyötyä työhaastatteluun pääsyn kannalta. Hyvä ansioluettelo on enintään kaksi sivua pitkä ja se on laadittu suurella kirjaisintyypillä.

Järvilehdon vinkkien mukaan kannattaa myös jättää ansioluettelosta pois syntymäaika sekä kuva, jollei tiedä siitä olevan erityisesti apua. Yleisesti ottaen ansioluetteloon ei myöskään kannata listata yli kymmenen vuoden takaisia työpaikkoja.

Lähde: Lauri Järvilehto, Upeaa työtä! Kustantaja: Tammi