Unelmien talo paljastui homepommiksi. Millä todennäköisyydellä epäonnisen ostajan on mahdollista saada oikeutta?
Asumisterveysliitto AsTe ry:n toiminnanjohtaja Hannele Rämö vertaa hometaloproblematiikkaa ympäristökatastrofiin. Ei tiedetä, milloin ongelma oikeasti alkoi, miten kauan se kestää ja milloin se päättyy.
− Jos joku kysyy, että mitä elämä on hometalon jälkeen, niin voin kertoa, ettei ihminen ole entinen, itsekin prosessin läpikäynyt Rämö sanoo.
Hometalon kuvioita selvitettäessä olennaista on löytää näyttöä tapahtuneesta. Keskeisessä asemassa on asiakas itse: miten hyvin hän noudattaa annettuja ohjeita ja onko taustalla asiansa osaava asiantuntija, joka niitä antaa.
Homekohteiden tutkinnassa ongelmana on, että kun paikan päällä käyvät asiantuntijat tekevät löytöjä, kaikki tutkivat samaa lahoa tai homehtunutta paikkaa. Liian usein unohdetaan, että virheselvitys täytyy tehdä huonetiloittain.
− Mikä on virhe, mikä on seuraus siitä ja mikä on siitä aiheutunut vahinko? Lisäksi tarvitaan yksikköhintaluettelo ja määrälaskenta korjaustöistä. Vasta näiden toimenpiteiden myötä pystytään selvittämään, kenelle vastuu kuuluu ja mikä on korvauksen määrä, Rämö kiteyttää.
Soviteltu ratkaisu vaikea hyväksyä
Hometalokaupan selvitys on mittava prosessi, jossa täytyy palata aina lähtöpisteeseen, rakentamista koskevaan asiakirja-aineistoon asti. Mitä asiakas on ollut ostamassa, mistä hän on maksanut ja mitä saanut.
− Kun ihmiset soittavat meille, he melkein kirkuvat, että haluavat kaupan purun. Mutta näitä kun lähdetään selvittämään, se ei ole yksinkertainen asia, Rämö painottaa.
Ihminen pettyy usein myös siinä vaiheessa, kun oikeusprosessin lopputulos ei tyydytä. Juridisesti katsottuna prosessi on saattanut mennä hyvin, mutta taloudellinen korvaus ei ole vastannut asiakkaan odotusta.
− Jos kanteessa vaaditaan kaupan purkua ja vahingonkorvauksia, ja kaupan purkua ei tulekaan, vaan tulee merkittävä hinnanalennus, se ei tyydytä, vaikkakin lopputulos saattaa olla asiantuntijan mielestä oikein hyvä. Ihmisten on joskus hirveän vaikea hyväksyä soviteltua ratkaisua, vaikka välillä se saattaa olla paras ratkaisu, Rämö tietää.
Näyttö kiven alla
Vahingonkorvauksista puhuttaessa ihmiset jäävät lähestulkoon aina niitä vaille; riippumatta vahinkojen suuruudesta. Tämä johtuu siitä, että näytön hakeminen on vaikeaa.
− Asiantuntija laittaa sormensa raamatulle ja vannoo valan. Sitten häneltä kysytään, oletko aivan varma, että tästä on tullut tällainen vahinko. Asiantuntija sanoo, että no, ehkä, saattaahan syy olla muuallakin.
− On asianajajan pahin painajainen, että asiantuntijat eivät uskalla pysyä kannassaan mitä lausuntoon ovat kirjanneet tai alkavat todisteluvaiheessa epäillä käsityksiään asiasta eivätkä ole varmoja siitä, Rämö kuvaa mutkikasta prosessia.
Studio55.fi/Jenni Kokkonen