Apua, en kykene tähän! Esiintymisjännitys pelottaa ja lamauttaa

Jännitys voi liittyä myös tiettyyn henkilöön: kaverin edessä esiintyminen ei tunnu samalta kuin sukulaisen tai esimiehen edessä esiintyminen. Tätä kutsutaan vastaanottajasidonnaiseksi jännitykseksi.

Piirretyyppinen jännittäminen on ominaisuus, joka kuuluu ihmisen luonteeseen. Tällöin ihminen jännittää kaikenlaisia tilanteita, joissa kokee stressiä.

Laatuvaatimukset stressaavat

Harva lapsi jännittää esiintymistä. Päinvastoin: vanhemmat joutuvat usein toppuuttelemaan uuden taidon oppinutta pienokaista, joka haluaisi estottomasti esitellä taitoaan jokaiselle vastaantulijalle. Kun ihminen vanhenee ja tulee tietoiseksi itsestään sekä muista, jännitys alkaa kasvaa. Tällöin se voi muodostua jopa ongelmaksi.

Hyvään esitykseen tarvitaan tietty määrä jännitystä, eli virittyneisyyttä. Se, että vireystila on liian alhainen, haittaa esitystä samalla tavoin kun liian korkea virittyneisyyden taso. Jos esitys on liian helppo tai epäkiinnostava, se tuntuu ikävystyttävältä suoritukselta, johon ihminen ei jaksa panostaa. Mikäli samaa esitystä on toistettava kymmeniä kertoja, on luonnollista, että jännitys ja sen myötä vireystaso alenevat.

Liian korkea jännityksen taso puolestaan tekee hallaa havaintokyvylle. Se voi myös passivoida: itseään ei saa liikkeelle, koska jännitys tuntuu lamauttavalta.

Colourbox

Esiintymisjännitys syntyy sekä ympäristön että ihmisen itsensä asettamista laatuvaatimuksista. Ihminen pohtii, onko hän tarpeeksi hyvä, tai mitä muut nyt hänestä ajattelevat. Jos esimerkiksi muusikko on hyvin inspiroitunut soittamisesta ja pääsee musiikin mukana flow-tilaan, hänen huomionsa siirtyy omista tuntemuksista kohti musiikkia. Tällöin jännityskin helpottaa.

Ikä ei poista esiintymisjännitystä

Kun jännittäminen esiintymistilanteessa alkaa, ihminen kääntyy sisäänpäin ja tarkkailee itseään. Hän huomaa hikiset kätensä ja tärisevän äänensä ja uskoo, että esitys menee niiden vuoksi pilalle. Muut eivät kuitenkaan välttämättä edes huomaa asioita, joihin jännittäjä huomionsa kiinnittää.

Colourbox

Ihminen, joka ei jännitä, on esiintyessään suuntautunut tehtäväänsä ja kokee esimerkiksi pienen hermostuneisuuden asiana, joka kuuluu tilanteeseen. Jännittäjä suuntautuu tehtävän sijaan itseensä ja oireisiinsa, jotka alkavat yhtäkkiä tuntua valtavan hallitsevilta. Jos esityksen aikana tekee yhden pienen virheen, se voi olla ainoa asia, jonka jännittäjä muistaa.

Suuri osa esiintymisjännityksestä on epäonnistumisen pelkoa, mutta myös onnistuminen voi pelottaa: ihminen uskoo olevansa surkea, ei arvosta itseään ja siten odottaa epäonnistumista.

Tutkimusten mukaan jännitys haittaa tekemistä. Esiintyjän suoritus siis huononee, kun jännitys on liian suurta. Amerikkalaisia orkesterimuusikoita havainnoineen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa koehenkilöistä kärsi, jonkinlaisista ongelmista ennen esitystään. Näistä ongelmista jännitys koettiin yleisimmäksi.

Ikä ei poista esiintymisjännitystä. Näyttelijä voi jännittää esitystä eläkeikäisenä aivan yhtä paljon kuin 19-vuotiaana. Jännitys voi tosin hieman helpottaa ihmisen ikääntyessä, sillä elämään tulee muitakin tärkeitä asioita kuin ensimmäinen pääosa teatterissa tai koulun sisäänpääsykoe, jotka nuorella ihmisellä voivat olla elämän pääasiallinen sisältö – ainakin hetken aikaa.

Lue myös:

Video: Kehonhallintaa akrobatiatunnilla (Huomenta Suomi 24.3.2014)

Sumo video id

Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi

Lähde: Päivi Arjas: Varmasti lavalle – muusikoiden esiintymisvalmennus (Atena)